Viime syksynä pihlajat notkuivat marjoista, ja innostuin oikein toden teolla kokeilemaan, miltä pihlajanmarjat maistuvat erilaisissa juomissa ja ruoissa. Tänne Villiin ja vihreään raportoin ainakin pihlajanmarjamehun, -marmeladin ja -makeisten tekemisestä.
Pihlajanmarjoja oli niin runsaasti, että edellä mainittujen kokeilujen lisäksi niitä riitti pakastettaviksikin. Viime viikolla päätin kokeilla pihlajanmarjalimpun leipomista. Ohjeen löysin Marttojen verkkosivuilta (Martat.fi/reseptit).
Marttojen ohje oli kahteen limppuun. Koska en ollut ihan varma leipomusten onnistumisesta, puolitin ohjeen ja tein vain yhden limpun.
Ohjeen mukaan taikinaan laitetaan soseutettuja pihlajanmarjoja, mutta päädyin käyttämään pakastemarjoja. Ai miksikö? No siksi, että olin lipaissut pihlajanmarjasoseet menemään jo ennen joulua. Eipä ollut enää sosetta limpun täytteeksi.
Käytin siis seuraavanlaista reseptiä:
2,5 dl vettä
25 g hiivaa
1/4 tl suolaa
1 tl kuminaa
1/4 dl sokeria
1/2 dl murskattuja pihlajanmarjoja
2 dl ruisjauhoja
4,5 dl vehnäjauhoja
siirappia ja vettä (voiteluun)
Näin toimin:
1. Otin pihlajanmarjat pakastimesta ja annoin niiden sulaa huoneenlämmössä. Kun marjat olivat sulaneet, murskasin ne haarukalla mahdollisimman litteiksi.
2. Sekoitin lämpimään veteen mausteet ja murskatut pihlajanmarjat. (Myös tuorehiiva lisätään tässä vaiheessa.)
3. Lisäsin jauhoihin kuivahiivan ja alustin taikinan napakaksi.
4. Annoin taikinan kohota keittiöliinan alla.
5. Leivoin taikinasta limpun.
6. Annoin limpun kohota, minkä jälkeen pistelin sen haarukalla.
7. Paistoin 200-asteisessa uunissa vajaan tunnin ajan.
8. Voitelin limppua paistamisen aikana muutaman kerran veden ja siirapin seoksella.
Miltä pihlajanmarjalimppu maistui? Ihan älyttömän hyvältä!
Ainut haittapuoli oli se, että limpun kuoresta tuli tosi kova, mikä vaikeutti sen leikkaamista. Lisäksi hammasoperaatiosta hengissä selvinneellä ihmisparalla oli lieviä vaikeuksia kovakuorisen leivän syömisessä. Mutta limpun sisus, se vasta oli maittavaa!
Kommentit
Lähetä kommentti