Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2020.

Lähtikö tahra matosta kotikonstein?

  Onnistuin eilen tiputtamaan keittiön matolle mustaherukkahilloa. Tahra ei ollut iso mutta erottui matosta selvästi violetin värinsä ansiosta. Mikä neuvoksi?   Erittäin nopean selailun jälkeen löysin netistä ohjeen, jonka mukaan tahran poistoon voisi käyttää väkiviinaetikkaa ja ruokasoodaa.    Ruokasoodaa olen käyttänyt monta kertaa tilanteissa, joissa kissa on oksentanut matolle. Ensin luonnollisesti poistan haisevan tuotoksen, minkä jälkeen pyyhin likaisen kohdan kostealla liinalla. Lopuksi  levitän tahran päälle ruokasoodaa. Annan soodan vaikuttaa useamman tunnin, ennen kuin imuroin sen pois. Mustaherukkahillon aiheuttama tahra on kuitenkin erityyppinen, joten päätin kokeilla etikan ja ruokasoodan yhteisvoimaa. Näin toimin: 1. Asettelin ihan ensimmäiseksi maton alle, tahra-alueen kohdalle, sanomalehteä.  2. Laitoin tahran päälle väkiviinaetikkaa.   3. Levitin etikan päälle ruokasoodaa niin, että likainen kohta peittyi.   4. Annoin etikan ja ruokasoodan vaikuttaa noin vuorokauden a

Miltä maistui itse tehty pihlajanmarjalikööri?

  Kerroin blogipäivityksessäni Pikkujouluihin pihlajanmarjalikööriä? (30.8.2020) pihlajanmarjaliköörin tekemisestä.  Vaikka olen monista eri marjoista likööriä valmistanutkin, pihlajanmarjoista en vielä kertaakaan. Kieltämättä vähän jännitti, minkä makuista juomasta mahtaisi tulla; kyseiset marjat kun eivät suoranaisesti sula suussa. Laitoin silloin elokuun lopussa isoon lasipurkkiin tekeytymään 2 dl pihlajanmarjoja, 2 dl sokeria ja 3 dl Leijona-viinaa. Ohjeen olin ottanut Kohti joulua -blogista. Ohjeen mukaan seos piti ikään kuin "unohtaa" purkkiin kolmeksi kuukaudeksi. Sen verran rikoin tuota ohjetta, että kävin kerran salaa maistamassa likööriä. Se maistui... ihan tautisen pahalta! Niinpä odotukseni eivät olleet kovin korkealla pihlajanmarjaliköörin suhteen. Pullotin liköörin eilen. Kaadoin nesteen ensin sukkahousuja apuna käyttäen kulhoon. Sukkahoususiivilään jääneet marjat olivat vaalenneita ja kauniin värinsä menettäneitä. Sokeri puolestaan oli täysin sulanut nesteeseen

Yrttinen pyykkietikka kera mintun ja rosmariinin

  Kerroin blogipäivityksessä Yrttinen pyykkietikka, osat 2 ja 3 (5.7.2020) kokeiluistani tehdä pyykkietikkaa juhannusruusun terälehdistä ja syreenin kukinnoista. Sitä ennen olin valmistanut mintuntuoksuista pyykkietikkaa. Kaikissa kokeiluissani minulla on ollut pohjana Meillä kotona -blogin perusohje (www.meillakotona.fi). Sen mukaan yrttiseen pyykkietikkaan tarvitaan 4 dl väkiviinaetikkaa, 1 dl vettä ja yrttejä (ruusun terälehtiä, minttua, laventelia). Päätin kokeilla, minkälaisen lisätuoksun rosmariini toisi pyykkietikkaan. Asiaan vaikutti omalta osaltaan sekin, että pihamaalla kasvoi ja kukoisti vielä viikko sitten rosmariinipuska. (Tällaista ei ole koskaan tapahtunut marraskuussa näillä leveysasteilla.) Toimin seuraavalla tavalla: 1. Huuhtelin mintun (kaupasta ostettu) ja pihalta poimimani rosmariinin oksat kylmällä juoksevalla vedellä. 2. Asettelin oksat puhtaaseen, tilavaan  lasipurkkiin. 3. Kaadoin niiden päälle 8 dl väkiviinaetikkaa. 4. Lisäsin  vielä 2 dl vettä.   5. Annoin

Omatekoinen kahvikuorinta sopii joululahjaksikin

  Olen tehnyt muutaman kerran vartalokuorintoja käytetyistä kahvinpuruista. Minua on viehättänyt erityisesti ajatus siitä, että näin purut ovat tulleet hyödynnetyksi vielä kahvin keittämisen jälkeenkin. Itse kuorinta ei sitten välttämättä ole ollutkaan kovin viehättävä tapahtuma. Ensinnäkin käytetyt kahvinpurut ovat jättäneet aikamoisen sotkun kylpyhuoneeseen.  Tähän sain sellaisen vinkin, että lattiakaivon päälle voisi laittaa tyhjän suodatinpussin, johon purut kerätään. Näin ne eivät myöskään tukkeuttaisi lattiakaivoa. Toisekseen purujen tuoksu muistuttaa liikaa  biojäteastiaa. Olen lisännyt kuorintaan milloin ruokasoodaa, milloin hunajaa, mutta silti purujen tuoksu on mielestäni liian vahva. Kahvikuorintaa pitäisi jotenkin kehittää, mutta miten? Nettiä selaillessani löysin sellaisia kuorintaohjeita, jossa tärkein ainesosa olikin käyttämätön kahvinpuru eli kahvijauhe. Ei muuta kuin kokeilemaan! Maailmalla-blogin päivityksestä (Tee se itse: kahvikuorinta, 2.3.2019) löytyi sopivalta

Omatekoinen ilmanraikastin - ei kemikaaleja, ei lisäaineita

  Innostuin kokeilemaan ilmanraikastimen valmistamista löydettyäni netistä helpolta vaikuttavan ohjeen. Helppouden lisäksi minua viehätti ajatus omatekoisen raikastimen kemikaalittomuudesta. Myös tarvittavien ainesosien edullisuus oli plussaa. Ohje löytyy askelterveyteen.com-sivustolta otsikon Itse tehdyt ilmanraikastimet: neljä loistavaa vaihtoehtoa (22.12.2018) alta.  Ilmanraikastimeen tarvitset seuraavat ainesosat: 3 rkl kuivattua rosmariinia 1 sitruuna kuorineen 2,5 dl vettä.   Minua houkutti ajatus käyttää rosmariinin sijasta itse kerättyjä yrttejä. Jouduin kuitenkin toteamaan, että tarkoitukseen mainiosti sopivat ruusun terälehdet oli jo käytetty tuoksupusseihin ja erinäisiin löylytuoksukokeiluihin.  Kuivatut mesiangervonkukat tuoksuvat hyviltä,  mutta lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi päätin säästää ne tee- ja voideaineksiksi. Näin ollen tyydyin kaupan maustehyllyjen tarjoamaan rosmariiniin. Sitruunaa olen käyttänyt aiemmin sekä puhdistus- että raikastusaineena. Olen toden