Villi ja vihreä

Edellisen postaukseni aiheena oli tähteeksi jääneen parsan varren hyötykäyttö ( Onnistuisiko parsan kasvattaminen vanhasta varresta? 15.4. 2023).  Laitoin varren vesiastiaan pääsiäisen aikaan. Yritin tutkailla, kasvattaako se juuria, ja pienen nysän varren alaosassa jo havaitsinkin. Nysä ei suostunut viime viikon aikana kasvamaan, mutta sen sijaan huomasin , että varressa on ikään kuin uusia pieniä lehden alkuja. Eikös se ole selvä merkki siitä, että kyllä kasvissa  vielä henki pihisee?   Toissapäivänä istutin parsan varren väliaikaiseen kukkaruukkuun. En ollut varma, pitäisikö se laittaa kasvamaan taimimultaan vai tavalliseen sisäkasveille tarkoitettuun multaan. Päädyin jälkimmäiseen. Tällä hetkellä parsan varsi näyttää olosuhteisiin nähden virkeältä. Jos siitä ihan oikeasti kasvaa uusi parsa, se pääsee kesäksi pihalle joko kasvimaalle tai isompaan ulkoruukkuun.  Nyt ei muuta kuin odotellaan ja katsellaan, miten parsan käy. Voisi kai sitä luppoaikansa huonomminkin käyttää... :)  

Pääsiäispöydässä oli - jälkikasvun toiveesta - keitettyä parsaa. Olin jo heittämässä kasvin vartta pois, kun muistin lukeneeni jostain, että siitä voisi kasvattaa uuden parsan.  Olen kasvattanut käytetyistä kaupan yrteistä uusia (ks. esimerkiksi Kevättä kohti - teetä omasta ruukkumintusta , 21.2. 2021). Myös salaatin tynkiä olen istuttanut ruukkuihin tai suoraan kasvimaahan. Ero parsan varteen on vain se, että yrtit ja salaatit ovat olleet pienissä muoviruukuissa, jolloin niillä on valmiit juuret.  En ollut kirjoittanut ohjetta muistiin kokonaisena vaan ainoastaan pääpiirteittäin (laiskuutta?). En myöskään ollut vaivautunut merkkaamaan paperilappuun, mistä lähteestä olin ohjeen löytänyt. Oma keksintöni tämä ei kuitenkaan ole, siitä olen varma.  Summittaisen ohjeen mukaan parsan varsi laitetaan ensimmäiseksi vesiastiaan. Sitä, kuinka kauan varren pitää vedessä olla, ohjeessani ei sanota. Sen jälkeen varsi istutetaan kukkaruukkuun. Oletan, että loppukeväästä parsan voisi siirtää ruukusta

Pääsiäinen on ollut niin lämmin ja keväinen, että kesä tuntuu olevan jo ihan ovella. Tämän tunteen innostamana lähdin tänään ostamaan kukkien ja viljelykasvien siemeniä. Viime vuonna tähän aikaan olin laittanut siemenet itämään ja ne olivat jo hyvässä kasvussa. Pääsiäisenä 2022 kirjoitin blogipostauksen otsikolla Hyvää pääsiäistä toivottavat tomaatti ja kurkku (17.4. 2022). Huhtikuun loppupuolella ihmettelin kurkun taimesta esiin työntyvää uloketta ( Mikä antenni kurkustani sojottaa? 24.4. 2022). Paljastui, että salaperäinen uloke oli kärhö, jonka avulla taimi saa napatuksi itselleen tukea.  Elokuussa kerroin jälleen tomaattien ja kurkun kuulumisia ( Mitä kuuluu, tomaatit ja kurkku? 7.8. 2022). Tuossa vaiheessa kirsikkatomaatit kukoistivat mutta ainoa kunnolla itänyt kurkun taimi oli siirtynyt kurkkujen taivaaseen. Syyskuussa kirjoitin, miten raa´at tomaatit kypsyvät huoneenlämmössä ( Tomaatit punastuvat sisätiloissakin, 11.9. 2022).  Päätin, että tänä vuonna jätän kirsikkatomaattien j