Villi ja vihreä

Loppukesä ja alkusyksy ovat kuluneet niin tiiviisti muuton merkeissä, että blogin päivittämiselle ei yksinkertaisesti ole jäänyt aikaa. Vanhassa asunnossa on vieläkin pois roudattavaa tavaraa, mutta kyllä tässä vihdoinkin voiton puolella aletaan olla :)  Muistuipa sitten mieleen, että en ole vielä kirjoittanut edes raporttia tämän kesän kirpparimyynnistä! Kirjoitin myyntipöydän varaamisesta postauksessani Ja taas lähti tavaraa kirpparille jo heinäkuun puolivälissä. Sain vähän lisäaikaa myyntipöydälleni, ja lopuksi sain myydä tavaroita 50 prosentin alennuksella. Tästäkin huolimatta kirpparipöydän purkamisesta on vierähtänyt aikaa luvattoman paljon. Ihan ensimmäiseksi täytyy todeta, että en muista ikinä saaneeni näin hyvää tuottoa myyntipöydästäni. Tosin täytyy myöntää, että en ole kirjannut muistiin kymmenen vuoden takaisten myyntipöytien tuottoja. Silloin myin jälkikasvun hylkäämiä leluja, jotka tekivät kauppansa todella hyvin.  Tämän kesän myyntipöytää rakentaessani mietin, m...

Varasinpa jälleen kerran myyntipöydän tutulta kirpparilta. Nyt sille on tarvetta vielä aiempaa enemmän: suunnittelen muuttoa, joten kaikesta ylimääräisestä tavarasta olisi hyvä päästä eroon.  Ensimmäiseksi keräsin kokoon kaikki taloudesta löytyvät DVD-kasetit. Ja niitähän löytyi! Minulla ei enää ole laitetta, jolla pystyisin DVD:tä katsomaan, joten täällä ne olisivat turhan pantteina.  Jälkikasvun DVD-kasetit olivat ihan oma lukunsa; niitä oli todella paljon. Sain luvan viedä ne kirpparille, sillä opiskelijan pieneen kämppään ei mahdu mitään ylimääräistä. Eikä taida hänelläkään enää olla DVD:n katsomisen mahdollistavaa laitetta. Hinnoittelu oli hankalaa. Monet DVD-kasettien sisältämät elokuvat ovat minulle tärkeitä, mutta ymmärrän toki, että sen mukaan en voi lähteä hintaa määrittelemään. Tein sellaisen ratkaisun, että laitoin yksittäisen DVD:n hinnaksi yhden euron. Jos kyseessä oli  tv-sarjan kausi tai elokuvakokoelma, hinnaksi tuli kaksi euroa.  Nyt onkin mielenkii...

Jaa-a, tässähän voisi pitkästä aikaa pitää hieman rätinkiä kirpparipöydän tuotosta... Kirjoitin aiheesta edellisen kerran otsikolla Kirpparipöytä on valmis! Menivätköhän hinnat kohdilleen? (4.12. 2022). No, miten kävi, menivätkö joulukuisen kirpparipöydän hinnat kohdilleen? Kaikesta päätellen eivät :(  Olin suunnitellut myyntipöydän niin, että siinä olisi mahdollisimman paljon jouluisia myyntituotteita. Vaatteita oli vähän, mutta yritin valita joukkoon vähän hipleämpiä, sellaisia, jotka sopisivat osaksi pikkujouluasua.  Etsin pöytään myös jälkikasvun täysiä hajuvesipulloja, kosteusvoidetuubeja, koruja ja pikkutilpehööriä. Ajattelin, että ne voisivat sopia joululahjoiksi. Joulukuusenkoristeitakin oli, ja myyntipöydän jo laitettuni kiikutin sinne myös vanhan joulukuusenjalan.  Neljän päivän kuluttua vain yksi ainoa tuote oli tehnyt kauppansa. Arvaatteko mikä? No se jälkikasvun vanha lumikola (2,50 e)! Tästä tein nerokkaan päätelmän, että olin hinnoitellut tuotteeni liian ko...

Jälleen kerran suuntasivat askeleeni tutulle kirppikselle myyntipöytää varaamaan... Sainkin pöydän nopeasti ja jo perjantai-aamuna pääsin roudaamaan sinne romppeitani. Minulla oli ajatus, että yritän etsiä kirpparipöytään mahdollisimman paljon sellaisia tavaroita, jotka sopisivat joululahjoiksi. Myös joulutekstiilejä ja -koristeita etsiskelin myytäviksi - heikoin tuloksin.   Ensimmäinen "löytö" oli Yves Rocherilta tilattu hajuvesi, jonka pahvipakkaustakaan en ollut vielä avannut. En käytä hajuvettä kovinkaan usein, joten vanhojakin on vielä jäljellä. Ei muuta kuin myyntiin! Laitoin hinnaksi 11 euroa. Lieneekö liian hintava kirpparituotteeksi? Sitten onnistuin kaivamaan kaappien kätköistä jälkikasvun hajuvesiä, kosteusvoidetuubeja ja koruja. Hän tulikin sopivasti vierailemaan vanhassa kodissaan ja antoi luvan myyntihankkeilleni. Tietenkin oli koristeellisia hajuvesipurnukoita (todella sieviä), joita EI saanut myydä. Mukaansa hän ei niitä kuitenkaan ottanut, joten tuossa ne ede...

Kirjoitin viime viikolla, millaisia löytöjä tein SPR:n kirppikseltä pikkujoulumekkoa metsästäessäni. Nykyään kirppareilta löytyy asuja ja asusteita moneen lähtöön, ja viime vuosina minun on tarvinnut turvautua varsinaisten vaatekauppojen valikoimiin vain harvakseltaan.  Hyväkuntoiset mutta tarpeettomiksi käyneet vaatteet olen laittanut myyntiin omalle kirpparipöydälle tai lahjoittanut SPR:n kirppikselle. Entäpä jos elämäntilanne onkin sellainen, että kirpparipöydän pitämiselle ei yksinkertaisesti ole aikaa? Tai jos lähin vaatelahjoituksia vastaanottava kirppari on liian kaukana, jotta sinne pystyisi kiikuttamaan yhtään mitään? Tällöin pelastuksen voi tarjota jonkin vaatekaupan kierrätyspiste. En ole ottanut selvää, mitkä kaikki vaateliikkeet tällaista kierrätystä harjoittavat, mutta itse olen tutustunut tarkemmin KappAhlin kierrätysjärjestelmään.  Vein vanhoja vaatteita KappAhlin kierrätyspisteeseen joskus muutama vuosi takaperin. Sitten tuli korona ja sen mukanaan tuomat rajo...

  Kuukausista mustin, marraskuu, on jälleen täällä. Vaan eipä hätää, kohtahan se pikkujoulukausi taas alkaa tuoden mukanaan iloa, valoa ja lämpöä (ja ehkä jotain muutakin).  Koska olen virkavapaalla normityöstäni, työpaikan pikkujoulut jäävät tänä vuonna väliin. Sen sijaan perinteiset "tyttöjen pikkujoulut" vietetään vaikka pää kainalossa.  Pikkujoulukostyymi ei ollut vielä edes käväissyt mielessäni, mutta sitten satuin aamupäivällä pistäytymään SPR:n kirppiksellä. Ja mitä näinkään: kirppiksen henkilökunta oli todella satsannut  pikkujouluasuihin!   Heti melkein sisääntuloa vastapäätä oli esillä pikkujouluteemaisia vaatteita ja asusteita todella houkuttelevasti aseteltuina. Tutkittuani näyttävää asetelmaa tarkemmin minulle selvisi, että se oli visuaalisen myynnin näyttötyö. Pikkujouluteemaiset tuotteet eivät tosin olleet siinä pelkästään asiakkaiden silmänilona vaan olivat tulleet myyntiin loppuviikosta. Ihastuin asetelman kullanväriseen mekkoon: siinäpä va...

Kenellekään Villi ja vihreä -blogin päivityksiä joskus lukeneelle ei tulle yllätyksenä, että arvostan suuresti käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden kierrättämistä.  Erityisen lähellä sydäntäni ovat erilaiset kirppikset, joiden tarjonnasta hankin muun muassa melkein kaikki vaatteeni. Muutaman kerran vuodessa kokoan käytetyt kimpsuni ja kampsuni ja roudaan ne kirpparille myytäväksi. Näin ollen voitaneen sanoa, että tunnen kirppismaailman aika hyvin. Toissaviikolla pääsin kuitenkin tutustumaan kirpparimaailmaan niin sanotusti pintaa syvemmältä. Erään paikallisen kirppiksen omistaja joutui lähtemään äkilliselle matkalle, minkä vuoksi hän pyysi minua tuuraajakseen. Ja minähän suostuin. Ennen lähtöään omistaja opasti minut kirpparin erilaisiin käytänteisiin. Osa niistä oli minulle jo tuttuja oman myyntipöydän vuokraamisen kautta, mutta toki paljon uuttakin tietoa tuli.  Esimerkkinä uuden asian opettelusta voitaisiin ottaa vaikkapa kassakoneen käyttö. Ennen toissaviikkoa olin näpytel...

On taas aika tehdä rätingit kirpparipöydän tuotosta. Hain kimpsuni ja kampsuni pois kirppikseltä jo muutama viikko takaperin, mutta koska kirpparin pitäjä ja vakituinen myyjä oli lomalla, tilitys päästiin tekemään vasta viime torstaina. Ensimmäinen havaintoni oli se, että tällä kertaa vaatteet olivat tehneet kauppansa huonosti. Olin vienyt kirpparille useita sukulaisnaisen vaatekappaleita, mutta niistä oli valitettavasti mennyt vain kukallinen vekkihame. Hame olikin niin sievä, että jos kukaan ei olisi sitä ostanut, olisin pitänyt sen itselläni.  Sukulaisnaisen punapohjainen pitkä mekko oli kuulemma herättänyt kiinnostusta, mutta kukaan ei ollut innostunut ostamaan sitä. Välillä oli käynyt niinkin, että asiakas olisi halunnut ostaa mekon, mutta sen hintalappu oli pudonnut pois. Vakituisen myyjän tuuraaja ei ollut uskaltanut päättää hintaa itse, mikä onkin ihan ymmärrettävää. Kun kerroin myyjälle mekon maksavan kuusi euroa, hän piti hintaa jopa hieman liian alhaisena.  Muista v...

Varasinpa taas myyntipöydän tutulta Löytölähteen kirpparilta. Pari päivää sitten vein sinne vaatteita ja muuta tavaraa. Tällä kertaa minulla onkin myynnissä erään sukulaisen vaatteita, jotka hain kotiseudulta viime viikonloppuna. Vaatteet ovat hyväkuntoisia ja ehjiä mutta eivät aivan uusinta muotia. Näin ollen niiden hinnoittelu oli hieman hankalaa.  Yritin olla tarkkana, etten laittaisi vaatteiden hintaa liian korkeaksi, sillä se luultavasti karkottaisi niistä kiinnostuneet. Parin vaatekappaleen hinnan varmistin vielä Löytölähteen pitäjältä, Arjalta, joka oli sitä mieltä, että hinnat ovat sopivia.  Jälkikasvun vanhasta vaatekaapista löytyi sinne jemmaamiani kesävaatteita. Olin siirtänyt vaatteet kaappiin joulun alla tavaraa kirpparille lajitellessani. Taustalla oli ajatus, että kesävaatteet eivät ehkä tee kauppaansa keskellä talvea.  Jonkinasteiseksi probleemaksi sen sijaan muodostui jälkikasvun vierailullaan kouraani lykkäämä talvitakki. Hän oli ostanut takin verkkokaup...

Viime vuosina vappuaattoillat ovat yleensä kuluneet ihan kotosalla. Tämä vappuaatto oli kuitenkin poikkeus: ystäväpariskunta järjesti juhlapäivällisen, jonne kokoonnuimme pienellä porukalla nauttimaan ruoasta ja viinistä. Eikä tässä vielä kaikki! Illemmalla lähdettiin konserttiinkin elävää musiikkia kuuntelemaan. Koska viime vuosien vappukostyymi on lähinnä ollut tyyliä toppahousut ja kumpparit, perjantaina iski tyypillinen ongelma: mitä ihmettä laitan ylleni? Eipä sitten muuta kuin SPR:n kirppikselle vappumekkoja katsastamaan. Ensimmäisenä silmiini osui hihaton punakukallinen mekko. Hinta näytti olevan vain 3,20 euroa. Mekko oli kuitenkin sen verran ohut, että sopinee paremmin heinäkuun helteisiin kuin suomalaiseen vappusäähän. Merkkivaatteille SPR:n kirppiksillä on ihan omat rekkinsä. Nanson näyttävä isokukkainen mekko (ks. ylimmäinen kuva) olisi lähtenyt mukaan 7,40 eurolla. Marimekon ruudullinen mekko maksoi peräti 75 euroa. Se oli upea, mutta pelkkä musta ja valkoinen eivät oikein...

Varasin taas myyntipöydän tutulta kirpparilta, Löytölähteeltä. Kerroin kyseisestä kirpparista ja sen pitäjästä viimekeväisessä postauksessani (Millaista työtä on kirpparin pitäminen? Arja kertoo kokemuksistaan, 6.3.2021).  Myyntipöydän vuokra-aika alkaa huomenna, joten tänään olisi vielä aikaa valita myyntiin meneviä tavaroita ja vaatteita sekä hinnoitella niitä. Minulla oli syksyllä suuria suunnitelmia: ajattelin, että nyt kun olen virkavapaalla, ehtisin askarrella myyntiin kaikenlaista kivaa.  Ehdinkö tehdä joulukortteja? En. Askartelinko kuivatuista yrteistä tuoksupusseja? En. Ompelinko  jalkakylpypusseja? En. Sitä paitsi jalkakylpyyn sopivia kuivattuja villiyrttejä ei ollut riittävästi.  No, omatekoisia pihlajanmarjakarkkeja on varmaankin vielä jäljellä? (Ks. päivitys Suut makeiksi pihlajanmarjakarkeilla, 7.11.2021.) Hah, in your dreams... Kirpparipöydän myyntivalteiksi aiotut kauniin vaaleanpunaiset makeiset ovat menneet parempiin suihin jo aikoja sitten (enkä n...

Parin viikon kuluttua tiedossa on juhla, johon pitää pukeutua vähän fiinimmin. Minulla itse asiassa on uudehko musta mekko, joka varmasti sopii kyseiseen tilaisuuteen, mutta mikäs estää lähtemästä SPR:n kirppikselle ja katselemasta vaatetarjontaa vähän niin kuin sillä silmällä.  Aloitan kiertelyn vaaterekeistä, jotka ovat lähimpänä ulko-ovea. Ensimmäisenä katseeni osuu tummanruskeaan hihattomaan mekkoon, joka maksaa 4,60 euroa. Joulukuun alussa moisessa koltussa voisi tulla kylmä, joten se vaatisi kaverikseen boleron, joka minulla kyllä olisi omasta takaa.   Mekon pääntiessä on kauniita koristeita. Mitenkähän ne kestävät konepesun? Eivät ehkä kestäkään, sillä pesuohje edellyttää käsinpesua kylmällä vedellä.   Lähellä roikkuu hyvin samantyyppinen mekko, joka on väriltään musta (ks. ylin kuva). Myös tämä on hihaton ja pääntiessä on näyttäviä koristeita. Hinta on halvempi, vain 2,60 euroa. Etenen metrin tai pari ja törmään punaiseen mekkoon, joka maksaa 4,70 euroa....