Villi ja vihreä

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

  Varasin heinäkuun lopussa -  jälleen kerran - myyntipöydän tutulta kirpparilta, Löytölähteeltä. Takana oli ankea ja hiljainen kevät etätöineen, koronaeristyksineen ja kirjastojen ynnä muiden tärkeiden paikkojen sulkemisineen. Myös kirpputorit olivat kiinni osan keväästä, ja ne saatiin avata vasta kesäkuun alussa. Kysyin myyntipöytää järjestellessäni  Löytölähteen omistajalta, miten viime kevään tilanne oli näkynyt kirpparimaailmassa. Hänen mukaansa kauppa oli käynyt kesän aikaan hyvin ja kirppari oli saanut uutta asiakaskuntaa. Erityisesti nuoria oli ollut liikkeellä aiempaa enemmän. Tuon sain todistaa itsekin monena päivänä, kun kävin järkkäilemässä myyntipöytääni. Nuoria pariskuntia näkyi selvästi enemmän kuin ennen. Onnistuinpa näkemään myös kolmen teinipojan porukan.  Näkyikö kevään tilanne omassa myynnissäni? No näkyihän se. Ensinnäkin vaatteet tekivät kauppansa aiempaa paremmin. Jopa paksu villapusero meni kaupaksi, vaikka olin ihan varma, ettei kukaan osta sellaista keskellä k

  Kuluvalla viikolla (7.-13.9.) Suomessa on vietetty valtakunnallista hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoituksena on, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota ruokahävikkiin ja miettisivät, mitä voisivat omalta osaltaan tehdä sen pienentämiseksi. Ruokahävikillä tarkoitetaan roskiin päätynyttä ruokaa, joka on hankintahetkellä ollut syömäkelpoista. Hävikin synty olisi voitu välttää, jos ruoan kulutus olisi ennakoitu paremmin tai jos ruoka olisi valmistettu tai säilytetty toisin. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joihin ostetuista ruoista noin 6 % päätyy jätteeksi.  Suomalaiset kotitaloudet heittävät roskiin joka vuosi peräti 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa.  Hävikkiviikon viimeisen päivän kunniaksi laitan tänne yhden todella helpon ohjeen hyötykäyttää vanhentunut ruisleipä.  Aiemmissa päivityksissä olen kirjoittanut, miten olisi mahdollista hyödyntää ylikypsät banaanit (Villi ja vihreä, 13.4.2020), kuivahtaneet paahtoleivät (18.4.2020) ja edelliseltä päivältä tähteeksi jäänyt pinaat

  Markettien kosmetiikkaosastoilta löytyy kasvonaamioita moneen lähtöön. On yksittäispakattua ja muovituubista pursotettavaa. On rasvaista ihoa hoitavaa ja kaikille ihotyypeille sopivaa. On minuutissa tehonsa saavuttavaa ja pitempää käyttöaikaa vaativaa. On kallista ja on huokeampaa. En ole naismuistiin ostanut näitä markettien kasvonaamioita vaan teen ne mieluummin itse. Miksi?  Itse tekemällä tietää tasan tarkkaan, mitä ainesosia naamiossa on. Turhaa pakkausroskaa ja muovijätettä ei synny, ja säästäähän itse tekemällä rahaakin. Kesäisin askartelen kasvonaamiot villiyrteistä, mutta talvella, kun kuivatutkin yrtit ovat jo loppuneet, teen naamiot keittiön hyllyiltä löytyvistä aineista. Yksi suosikeistani on kosteuttava kasvonaamio, jonka ohjeen sain työkaveriltani joskus vuosia sitten. Tarvitset siihen seuraavat ainesosat: 1 kananmunan keltuainen 2 tl hunajaa 2 rkl oliiviöljyä 2 rkl sitruunan mehua  Sitten vain sekoitat aineet kulhossa.  Toisinaan olen lisännyt sekoitukseen ruokalusik