Villi ja vihreä

Tämän vuoden mustikkasatoa on kuvailtu vaihtelevaksi: jossain mustikoita saa kuulemma etsiä suurennuslasin kanssa, jossain niitä taas kasvaa ihan mukavasti.  Tänään aamupäivällä täällä Keski-Suomessa oli - parin päivän yhtäjaksoisen sateen jälkeen - aurinkoista, joten päätin käydä katsastamassa lähimetsän mustikkatilanteen. No, tilanne oli vähän samanlainen kuin koko Suomessa: paikoitellen mustikoita näkyi runsaasti, paikoitellen niitä ei ollut ollenkaan. Lähimetsä on täynnä ympäriinsä risteileviä polkuja, mikä hieman vaikeuttaa poimimista. Alueella näet liikkuu paljon koiria, joten ihan polkujen vierestä marjoja ei kannata kerätä. Mistähän se johtuu, että ne kaikista isoimmat ja kauneimmat mustikat komeilevat aina juuri siinä polun varrella? Kiertelin metsikössä reilun tunnin ajan ja sain saaliiksi kulhollisen marjoja. Kulhon tilavuutta en ole tullut mitanneeksi, mutta arvioisin se vetävän suunnilleen 1,5 litraa. Laitoin suurimman osan mustikoista 200 gramman vetoisiin viilipurkkeihin

Kerroin huhtikuussa kokeilustani kasvattaa parsakaalin varresta uusi kasvi (ks. Onnistuisiko parsan kasvattaminen vanhasta varresta? 15.4. 2023). Pidin vartta ensin jonkin aikaa vedessä, minkä jälkeen istutin sen ruukkuun (ks. Jännitystä elämään: kuinka käy ruukkuun istuttamalleni parsan varrelle? ) Mikä mahtaa olla parsakaalin varren kunto nyt, kun edellisestä aiheeseen liittyvästä postauksestani on kulunut tasan kolme kuukautta? Kaali voi pulskasti: se on kasvattanut ahkerasti sekä varttaan että lehtiään.  Alun perin minun oli tarkoitus siirtää parsakaalin varsi ulos joko isompaan ruukkuun tai kasvilavan reunaan heti sään lämmetessä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ulkoeteisessä kasvi saa olla rauhassa salaperäisiltä öttiäisiltä, jotka viime kesänä tuhosivat joka ikisen suippo- ja kukkakaalin taimen.  Parsakaali on viihtynyt ulkoeteisessä mainiosti. Nyt vain ihmettelen, milloin siihen mahtaa tulla niitä vihreitä sykeröitä, joita parsaksi nimitetään. Vai tuleeko niitä ensinkää

Varasinpa jälleen kerran myyntipöydän tutulta kirpparilta. Nyt sille on tarvetta vielä aiempaa enemmän: suunnittelen muuttoa, joten kaikesta ylimääräisestä tavarasta olisi hyvä päästä eroon.  Ensimmäiseksi keräsin kokoon kaikki taloudesta löytyvät DVD-kasetit. Ja niitähän löytyi! Minulla ei enää ole laitetta, jolla pystyisin DVD:tä katsomaan, joten täällä ne olisivat turhan pantteina.  Jälkikasvun DVD-kasetit olivat ihan oma lukunsa; niitä oli todella paljon. Sain luvan viedä ne kirpparille, sillä opiskelijan pieneen kämppään ei mahdu mitään ylimääräistä. Eikä taida hänelläkään enää olla DVD:n katsomisen mahdollistavaa laitetta. Hinnoittelu oli hankalaa. Monet DVD-kasettien sisältämät elokuvat ovat minulle tärkeitä, mutta ymmärrän toki, että sen mukaan en voi lähteä hintaa määrittelemään. Tein sellaisen ratkaisun, että laitoin yksittäisen DVD:n hinnaksi yhden euron. Jos kyseessä oli  tv-sarjan kausi tai elokuvakokoelma, hinnaksi tuli kaksi euroa.  Nyt onkin mielenkiintoista, nähdä, tek

Olen testannut kesän aikana neljää  Foreverin  aloe veraa sisältävää tuotetta ja kertonut käyttökokemuksistani Villissä ja vihreässä . Ensimmäiseksi esittelin aloe veraa ja jojobaa sisältävän huulirasvan (11.6. 2023), seuraavaksi kosteuttavan vartalovoiteen (18.6. 2023) ja viime viikolla silmänympärysvoiteen (2.7. 2023).  Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä esittelyvuoron saa Aloe Sunscreen -aurinkovoide, jonka kokeilun aloitin 12.6. Silloin oli aurinkoista ja lämmintä muttei vielä varsinaisesti helteistä, joten oli juuri sopiva päivä nurmikon leikkaamiseen.  Työasun muodostivat pitkälahkeiset housut, jotka käärin polviin saakka, ja vanha t-paita. Ennen pihalle menoa levitin Aloe Sunscreenia jalkoihin, käsivarsiin ja kaulan alueelle.  Aloe Sunscreen  oli selvästi paksumpaa kuin aiemmin käyttämäni aurinkovoiteet, joten mietinkin, miten se mahtaisi imeytyä ihoon. Voiteen levittäminen vaati hieman totuttua enemmän aikaa, mutta lopulta se imeytyi todella hyvin eikä ihon pinnalle jääny

Jatkan tässä postauksessa ostamieni Foreverin aloe vera -pohjaisten tuotteiden esittelyä. Ensimmäiseksi kerroin käyttökokemuksiani aloe veraa ja jojobaa sisältävästä huulirasvasta (ks. Villi ja vihreä 11.6. 2023). Seuraavaksi otin esittelyyn Foreverin kosteuttavan vartalovoiteen ( Villi ja vihreä 18.6. 2023). Nyt vuoron saa aloe veraa sisältävä Awakening -silmänympärysvoide. Aloitin tuotteen säännöllisen käytön 8. kesäkuuta, joten jotain jo osaan sen tehosta sanoa. Mielestäni Foreverin silmänympärysvoiteella on kaikista kokeilemistani aloe vera -tuotteista ehdottomasti paras hinta-laatusuhde. Tuubi on silmänympärysvoiteeksi reilun kokoinen (21 g), eikä tuotetta tarvitse laittaa silmänalusiin kuin pieni määrä kerrallaan. Voide myös tulee vaivatta ulos tuubista ja sitä on todella helppo levittää.   Olen käyttänyt Awakening -silmänympärysvoidetta nyt reilun kolmen viikon ajan aamuin illoin. Silmänalusten tummuuteen voide ei ainakaan minulla ole vaikuttanut. Turvotusta se on kuitenkin l