Siirry pääsisältöön

Aloe vera -tuotteisiin tutustumassa: kokeilussa aurinkovoide

Olen testannut kesän aikana neljää Foreverin aloe veraa sisältävää tuotetta ja kertonut käyttökokemuksistani Villissä ja vihreässä. Ensimmäiseksi esittelin aloe veraa ja jojobaa sisältävän huulirasvan (11.6. 2023), seuraavaksi kosteuttavan vartalovoiteen (18.6. 2023) ja viime viikolla silmänympärysvoiteen (2.7. 2023). 

Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä esittelyvuoron saa Aloe Sunscreen -aurinkovoide, jonka kokeilun aloitin 12.6. Silloin oli aurinkoista ja lämmintä muttei vielä varsinaisesti helteistä, joten oli juuri sopiva päivä nurmikon leikkaamiseen. 

Työasun muodostivat pitkälahkeiset housut, jotka käärin polviin saakka, ja vanha t-paita. Ennen pihalle menoa levitin Aloe Sunscreenia jalkoihin, käsivarsiin ja kaulan alueelle. 

Aloe Sunscreen  oli selvästi paksumpaa kuin aiemmin käyttämäni aurinkovoiteet, joten mietinkin, miten se mahtaisi imeytyä ihoon. Voiteen levittäminen vaati hieman totuttua enemmän aikaa, mutta lopulta se imeytyi todella hyvin eikä ihon pinnalle jäänyt epämiellyttävää rasvakerrosta, kuten joistain muista aurinkovoiteista. Voiteen tuoksu on miellyttävä ja mikä parasta - erittäin mieto. 

Aloe Sunscreenin suojakerroin on 30. Noin kolmen tunnin hikisen urakan ja auringossa oleskelun jälkeen jalkojen, käsivarsien ja kaulan ihoalueet olivat oivallisessa kunnossa: ei punoitusta, ei kutinaa, ei minkäänlaisia palamisoireita. Tämän kokeilun jälkeen käytin kyseistä aurinkovoidetta aina ulos mennessäni. 

Jo parin viikon ajan sää on ollut varsin epävakaa ja vettä on tullut taivaalta lähes joka päivä, eli aurinkovoiteelle ei ole ollut tarvetta. Tällä hetkellä aurinko taas paistaa, ja alkuviikolle on luvattu poutasäätä. Vaikuttaa siltä, että aurinkovoidekokeilut pääsevät jälleen jatkumaan. 

Toivottelen kaikille aurinkoista ja lämmintä heinäkuuta :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi s...