Siirry pääsisältöön

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä



Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa!

Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia.

Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!


 Perusohjetta varten tarvitaan
 1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä
poimulehtiä
     mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä
     normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä
     vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä


Näin tein kasvoveden poimulehdistä:

1. Keräsin sadevettä desilitran verran.
2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista.


3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä.
4. Kiehautin veden.
5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien päälle.
6. Annoin kasvien hautua puolisen tuntia.


7. Siivilöin poimulehdet pois.
8. Kaadoin valmiin kasvoveden lasipurkkiin.



Perusohjeessa suositaan sadevettä tai apteekista ostettua sterilisoitua vettä niiden puhtauden vuoksi. Itse en pitäisi pahana kraanavettäkään. Sterilisoitua vettä olen kokeillut, mutta en suosittelisi sitä sen hintavuuden takia. Apteekin sterilisoitua vettä käyttämällä kasvovedestä tulee kyllä varmasti puhdasta - mutta myös varsin tyyristä.

Jos haluat tehdä kasvoveden kuivatuista yrteistä, muistathan että niitä tarvitaan puolet vähemmän kuin tuoreita (mietoon kasvoveteen 1 rkl, normaaliin 1,5 rkl ja vahvaan 2 rkl kuivattuja yrttejä).

Yrttiasvovesi säilyy jääkaapissa noin viikon. Jos tuli tehtyä reilumpi annos, ei kannata heittää ylijäämää pois: kasvoveden voi myös pakastaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi sokeri näytti liuken