Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2020.

Villiyrteistä ainekset pehmentävään käsikylpyyn

Kesäaikaan on helppoa tehdä käsi- ja jalkakylpyjä tuoreista villiyrteistä.Viime viikolla tein käsikylvyn poimu- ja leskenlehdistä. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin Hortoilijan muistiinpanoja -blogissa (www.menaiset.fi). Päivityksessä Yrttikylpy tass... ei kun käsille (20.5.2017) kerroin käsikylvyn tekemisestä kuivatuista villiyrteistä. Päivityksessä Viime hetken lahjavinkit äidille: omatekoinen käsikuorinta ja yrttikäsikylpy (11.5.2019) kylvyn aineksina olivat tuoreet leskenlehdet. Tällä kertaa käsikylvyn ainesosiksi päätyivät tuoreet poimu- ja leskenlehdet. Näin toimin: 1. Keräsin 1 dl leskenlehtiä ja toisen mokoman poimulehtiä. 2. Huuhtelin villiyrtit juoksevalla kylmällä vedellä. 3. Laitoin yrtit kulhoon. 4. Kiehautin 4 dl vettä ja kaadoin sen poimu- ja leskenlehtien päälle. 5. Annoin villiyrttien hautua noin 20 minuuttia. 6. Siivilöin yrtit pois. (Tämä ei ole välttämätöntä.) 7. Kaadoin haudutusveden isompaan vatiin ja lisäsin joukkoon lämmintä

Pinaattikeiton tähteistä syntyi pinaatti-yrttilettusia

Tästä on jo jokunen aika, kun meillä oli ruoaksi pinaattikeittoa. Ei itse tehtyä, ehei; keitto oli peräisin ihan sellaisesta kaupan valmispakkauksesta. Sitä jäi tähteeksi noin 1,5 dl. Olisihan tuon toki voinut lämmittää seuraavana päivänä, mutta kahdelle moisesta määrästä ei olisi riittänyt syötävää. Enpä tiedä, olisiko mikrossa lämmitetty eineskeitto ollut järin maittavaakaan. Tein pinaattikeiton jämistä lettusia. Tarvitsin niihin 1,5 dl pinaattikeittoa 0,5 dl maitoa 1 (pienen) kananmunan 0,5 tl suolaa 1 dl vehnäjauhoja sipulia valkosipulia yrttimausteita (pakastettua vuohenputkea) Lettuset olivat todella hyviä ja mielestäni jopa parempia kuin tavalliset peruspinaattiletut. Maustamisen voi jokainen miettiä oman makunsa mukaan. Jos ei ole valkosipulin ystävä, niin tuskinpa sitä haluaa lettusissakaan maistaa. Pakastetun vuohenputkisilpun laitoin ohjeessa sulkuihin, koska luultavasti kovinkaan monelta sitä ei pakastimesta löydy. Vuohenputki on oiva maus

Leskenlehdistä pehmentävä kuorinta kuiville käsille

Kuluvan kevään aikana käsiemme iho on joutunut kovalle koetukselle alituisen pesemisen ja desinfiointiaineen käytön takia. Omalta osaltani tilannetta pahensi koulujen avaaminen viime viikolla: kädet on pestävä luokkahuoneeseen tultaessa, sieltä lähdettäessä, ennen ruokailua, ruokailun jälkeen... Saippuan lisäksi myös käsidesiä kuluu runsaasti. Käsieni iho ei ole moisesta saippuan ja desifiointiaineen kanssa läträämisestä tykännyt. Kämmenselät ja -syrjät ovat karheat ja punoittavat. Olen tehnyt käsikuorinnan useimmiten sokerista, oliiviöljystä ja sitruunasta. Kirjoitin aiheesta noin vuosi sitten Me Naiset -lehden blogissani Hortoilijan muistiinpanoja otsikolla Viime hetken lahjavinkit äidille: omatekoinen käsikuorinta ja yrttikäsikylpy (www.hortoilijanmuistiinpanoja.menaiset.fi). Käsikuorinnan lisäksi esittelin blogipäivityksessä leskenlehdistä tehdyn käsikylvyn. Olin valinnut leskenlehdet käsikylvyn yrteiksi kahdesta syystä: ensinnäkin niillä on ihoa pehmentävä vaikut

Miten onnistui pihkaöljyn tekeminen?

Viime viikolla valmistin ensimmäistä kertaa elämässäni pihkaöljyä. Miten se onnistui? Vai onnistuiko ollenkaan? Entisaikaan pihkaa arvostettiin sen hoitavien ominaisuuksien takia. Pihkasta valmistettua salvaa käytettiin muun muassa tulehduksien lievittämiseen. Nykypäivänä pihkan lääkinnällinen vaikutus on jälleen tunnustettu. Apteekeista voi ostaa voiteita, joissa  pihka on tärkeä hoitava ainesosa. Pihkavoidetta ei tarvitse välttämättä ostaa apteekista; sitä voi myös valmistaa itse. Netistä löytyy runsaasti ohjeita voiteen tai salvan tekemiseksi. Monet näistä ohjeista edellyttävät pihkan kuumentamista kattilassa. Itse halusin päästä mahdollisimman helpolla, joten etsin ohjetta, jonka mukaan kuumentamista ei tarvittaisi. Aarrelehti.fi:n (www.aarrelehti.fi) sivuilta tällainen helppo ohje sitten löytyi. Maarit Cederberg kertoo artikkelissaan Pihkan on todettu lievittävän tulehduksia - näin käytät sitä kotihoidossa (6.9.2019), että pihkasta voi valmistaa voiteen lisäksi myös

Wapuksi pihlajansilmuteetä?

Tiesitkö, että pihlajan lehtisilmuista voi valmistaa teetä? Minä en. Sain idean kokeilla pihlajansilmuteetä hortoilu.fi:n sivuja selatessani. Sieltä selvisi, että silmua kutsutaan "villiksi amaretoksi". Hortoilu.fi:n mukaan pihlajansilmuista haudutetussa teessä maistuu karvasmanteli. Siinä vaiheessa, kun silmut aukeavat lehdiksi, karvasmantelin maku kuitenkin häviää. Etsin vielä lisätietoa www.iloluontonen.fi-sivustolta. Sielläkin korostetaan, että pihlajansilmujen keruuaika ei kestä muutamaa päivää kauemmin. Ne kannattaa kerätä talteen siinä vaiheessa, kun vihreät pörröiset lehtiaiheet kurkkaavat silmusuonista ja ovat 1-1,5 senttimetrin pituisia. Jos innostut keräämään pihlajansilmuja, muista kysyä maanomistajan lupa. Itse poimin silmut omalla pihalla kasvavasta puusta. Ensimmäiseksi huuhtelin silmut siivilässä kylmällä vedellä ja siirsin ne teesihtiin. Kaadoin kuppiin kiehuvaa vettä ja annoin silmujen hautua noin viiden minuutin ajan. Miltä pihlajan