Villi ja vihreä

Viime postauksessani kerroin  koronatartunnasta ja siitä, mitä kotivaraan liittyviä huomioita tuon tartunnan jälkeen tein. Nyt pahimmat oireet ovat ohi, ja voin taas ikään kuin summata, mitä opin. Kova kurkkukipu kesti kolme vuorokautta, ja voin vaikka vannoa, että se oli elämäni pahinta kurkkukipua. Välillä pelkkä veden juominenkin tuotti tuskaa. Mandariinipalojen syöminen oli jo suorastaan seikkailu: saanko palasen nieltyä vai tukehdunko siihen? Yksi yö meni valvoessa, koska kipeään kurkkuun alkoi kerääntyä limaa ja hengittäminen oli vaivalloista. Tuossa vaiheessa en voinut olla miettimättä, kuinka pahoja koronaoireet ovat niillä, joita ei ole rokotettu. Varmaan helvetillisiä. Olen saanut kolme rokotusta, ja ehkäpä juuri niiden ansiosta nuha ja yskä jäivät tavallista flunssaa lievemmiksi. Päänsärkyä minulla ei ollut eikä myöskään lihassärkyjä. Kuume ei missään vaiheessa noussut korkeaksi.  Pyrin käyttämään särkylääkkeitä mahdollisimman vähän, mutta nyt kurkkukipu oli niin ankaraa, et

Kirjoitin viime viikon postauksessani kodin varmuusvarastoista. Lieneekö kohtalon ivaa vai mitä, mutta kotivarat joutuivat testiin jo tänä viikonloppuna. Syynä ei kuitenkaan ollut myrskyn aiheuttama sähkökatkos, jota olin eniten pelännyt. Pohjustettakoon tilannetta sen verran, etten tämän reilun kahden vuoden aikana ole vielä onnistunut sairastamaan koronaa - ainakaan niin, että olisin ollut siitä tietoinen. Kun jälkikasvu sai viime keväänä positiivisen testituloksen, oma testauspisteessä tehty testini näytti negatiivista. Rokotuksia olen saanut kolme ja niistä viimeisen otin helmikuussa.  Muutenkaan en ole juuri sairastellut: edellisen nuhakuumeeni podin joulukuun alussa vuonna 2019. Se on jäänyt hyvin mieleen, sillä olimme silloin ystävien kanssa kauan odotetulla Viron-matkalla.  Tästä alustuksesta moni varmaan jo arvaakin, että nyt se korona sitten iski. Niin iski. Oireilu alkoi torstaina kurkun kutinalla ja lievällä kurkkukivulla. Muita oireita ei ollut, joten tuumin, että katupöly

Viime aikoina on keskusteltu paljon kotien varmuusvarastojen tärkeydestä. Sivusin aihetta Villi ja vihreä -blogissa noin vuosi sitten jouduttuani koronakaranteeniin ( Kolme viikkoa karanteenissa, mistä muonaa? 27.3.2021).  Nyt en ole miettinyt varautumista niinkään mahdollisen karanteenin vaan pitkähköjen sähkökatkojen kannalta. Mitä minun kannattaisi hankkia kotivaraksi?  Säilyketölkkien hamstraaminen on helppoa, mutta sitä ei kuitenkaan suositella tekemään. Yleinen suositus taitaa olla sellainen, että kannattaa hankkia vain niitä säilykkeitä, joita oikeasti syö arkiruokanaan. Jos ostaa varastoon säilykepurkkeja, joita ei käytä, ennen pitkään ne vanhentuvat. Silloin käyttämättömät säilykkeet päätyvät biojätteisiin, mikä puolestaan lisää ruokahävikkiä.  Olen yrittänyt noudattaa tuota ohjetta. Käytän säilykkeitä aina silloin tällöin ja ruoanvalmistuksen jälkeen ostan uuden säilykepurkin tilalle. Yritän muistaa laittaa uusimmat purkit hyllyyn siten, että ne ovat aiemmin hankittujen takan