Viime postauksessani kerroin koronatartunnasta ja siitä, mitä kotivaraan liittyviä huomioita tuon tartunnan jälkeen tein. Nyt pahimmat oireet ovat ohi, ja voin taas ikään kuin summata, mitä opin.
Kova kurkkukipu kesti kolme vuorokautta, ja voin vaikka vannoa, että se oli elämäni pahinta kurkkukipua. Välillä pelkkä veden juominenkin tuotti tuskaa. Mandariinipalojen syöminen oli jo suorastaan seikkailu: saanko palasen nieltyä vai tukehdunko siihen? Yksi yö meni valvoessa, koska kipeään kurkkuun alkoi kerääntyä limaa ja hengittäminen oli vaivalloista.
Tuossa vaiheessa en voinut olla miettimättä, kuinka pahoja koronaoireet ovat niillä, joita ei ole rokotettu. Varmaan helvetillisiä. Olen saanut kolme rokotusta, ja ehkäpä juuri niiden ansiosta nuha ja yskä jäivät tavallista flunssaa lievemmiksi. Päänsärkyä minulla ei ollut eikä myöskään lihassärkyjä. Kuume ei missään vaiheessa noussut korkeaksi.
Pyrin käyttämään särkylääkkeitä mahdollisimman vähän, mutta nyt kurkkukipu oli niin ankaraa, että kipua lievittäviä lääkkeitä oli pakko napsia tasaiseen tahtiin. Hehkutin edellisessä postauksessani, miten olin varannut kotiin riittävästi särkylääkkeitä. No en ollut. Särkylääkkeet loppuivat kesken.
Tässä kohtaan pelastavaksi enkeliksi osoittautui työkaverini, joka uhrasi oman vapaatuntinsa apteekkireissuun. Töistä palatessaan hän sitten toi pihalleni lääkepussukan. (Huom. sananmukaisesti toi. Auto hänen oli pitänyt jättää kauemmaksi, koska en ollut jaksanut tehdä etupihan lumitöitä.)
Särkylääkkeiden lisäksi pelastava enkeli oli ostanut kipeälle kurkulle soveltuvaa suihketta. En ollut aiemmin käyttänyt moista, joten uteliaana kokeilin sitä välittömästi. Kokemus suihkeesta oli positiivinen. Se ei poistanut kurkkukipua mutta lievitti sitä. Lisäksi se maistui erittäin hyvältä. Seuraavana aamuna kurkkukipu oli poissa, mutta toki se olisi voinut väistyä ilman suihkeen vaikutustakin; johan kipu oli riehunut kolme vuorokautta.
Taudin potemisen aikana tuli mieleen taas yksi ruoka-aine, jota olisi hyvä olla varastossa: rusinat! Pakastemarjathan olivat loppuneet jo aiemmin. Siinä vaiheessa, kun kaupan hedelmätkin oli syöty, rusinoista oli paljon iloa. Ja vielä lisäys: se herkkusienipussikeitto oli oikeasti hyvää. Suosittelen!
Kommentit
Lähetä kommentti