Villi ja vihreä

Jatkan vielä viimeviikkoista taimien kasvattamiseen liittyvää teemaa. Minulle on tullut mieleen muutama kysymys, joihin utelisin vastausta kokeneemmilta kasvattajilta.  Ensinnäkin: mikä on tuo omituinen uloke, jonka avomaankurkun taimi on kasvattanut kuluneen viikon aikana? Vielä pääsiäisenä sitä ei ollut.  Onko tarkoitus, että uloke kietoutuu tukea vasten ja auttaa kasvia pysymään pystyssä? Vai tuleeko siihen kenties kukinto? (Hylkäsin suosiolla ensimmäisenä mieleeni tulleen ajatuksen ulokkeen avulla tapahtuvasta vakoilutoiminnasta. Ja miksipä kurkku minua vakoilisi; ei täällä koskaan mitään sen kummempaa tapahdu.) Viime viikon päivityksessäni kerroin, miten avomaankurkun siemenistä vain yksi ainoa on lähtenyt itämään. No, nyt tietysti luin jostain Facebookin keskusteluryhmästä, että avomaankurkun siemenet saattavatkin itse asiassa itää paremmin, jos ne kylvää loppukeväästä suoraan maahan ilman minkäänlaista esikasvatusta. JOS jokin taimi onnistuukin kasvamaan sisällä, ei kuulemma ole

Kerroin maaliskuisessa blogipäivityksessäni ( Kohti kesää: saisinko satoa pienoiskasvihuoneen avulla?  6.3.2022) kokeilevani ensimmäistä kertaa pienoiskasvihuonetta taimien kasvattamisen apuvälineenä. Taisin myös tunnustaa, että kokeilun taustalla on useita mönkään menneitä viljely-yrityksiä. Miten kokeilu onnistui? Kirsikkatomaatin osalta operaatio sujui hienosti: lähes kaikki siemenet lähtivät itämään! Ne kasvoivat nopeasti niin isoiksi, että minikasvihuoneen katto piti ottaa pois.  Avomaankurkun siemenille sen sijaan kävi ohraisemmin; vain yksi niistä suostui nousemaan mullasta. En tiedä, mikä oli vikana. Ehkä ne saivat liikaa vettä?  Kukkakaalin ja suippokaalin siemenet lähtivät kyllä itämään ihan kiltisti, mutta nyt ohutvartiset taimet makaavat mullan päällä kuin parhaimmatkin maanpeittokasvit. Mahtavatko enää tuosta virkistyä?  Köynnöskrassit kasvavat ikkuna tukenaan, enkä yhtään ihmettelisi, jos ne alkaisivat pian kukkia. Se ei tosin ollut tarkoitus: niiden piti kukkia vasta kes

Ruokatarvikkeiden kallistuminen on ollut yksi alkuvuoden suurimmista huolenaiheista. Mahtaako isojen kauppaliikkeiden välillä olla suuriakin hintaeroja?   Olen suunnitellut jo parin vuoden ajan tekeväni hintavertailun oman asuinalueeni K-Citymarketin ja Prisman välillä. Eilen sain sen sitten vihdoinkin toteutettua. Olisin periaatteessa voinut ottaa vertailuun mukaan Lidlinkin, mutta ounastelin, etten löytäisi sieltä kaikkia samoja tuotemerkkejä kuin edellä mainituista kauppaliikkeistä.  Jonkinlainen näppituntuma K-Citymarketin ja Prisman hintoihin minulla oli jo entuudestaan; asioinhan niissä kummassakin. Molempien kauppaliikkeiden edullisimmat hinnat löytyvät epäilemättä niiden omista tuotemerkeistä, joita itsekin mielelläni ostan.  Päätin kuitenkin, etten ota K- ja S-liikkeiden omia tuotemerkkejä mukaan vertailuun. Jos olisin ottanut, hintavertailu olisi tasapuolisuuden nimissä pitänyt tehdä Pirkka-, K-menu-, Rainbow-, Kotimaista- ja X-tra-tuotemerkkien välillä.  Ehkäpä näiden K- ja

Viime postauksessani kerroin  koronatartunnasta ja siitä, mitä kotivaraan liittyviä huomioita tuon tartunnan jälkeen tein. Nyt pahimmat oireet ovat ohi, ja voin taas ikään kuin summata, mitä opin. Kova kurkkukipu kesti kolme vuorokautta, ja voin vaikka vannoa, että se oli elämäni pahinta kurkkukipua. Välillä pelkkä veden juominenkin tuotti tuskaa. Mandariinipalojen syöminen oli jo suorastaan seikkailu: saanko palasen nieltyä vai tukehdunko siihen? Yksi yö meni valvoessa, koska kipeään kurkkuun alkoi kerääntyä limaa ja hengittäminen oli vaivalloista. Tuossa vaiheessa en voinut olla miettimättä, kuinka pahoja koronaoireet ovat niillä, joita ei ole rokotettu. Varmaan helvetillisiä. Olen saanut kolme rokotusta, ja ehkäpä juuri niiden ansiosta nuha ja yskä jäivät tavallista flunssaa lievemmiksi. Päänsärkyä minulla ei ollut eikä myöskään lihassärkyjä. Kuume ei missään vaiheessa noussut korkeaksi.  Pyrin käyttämään särkylääkkeitä mahdollisimman vähän, mutta nyt kurkkukipu oli niin ankaraa, et