Siirry pääsisältöön

Hyvää pääsiäistä toivottavat tomaatti ja kurkku


Kerroin maaliskuisessa blogipäivityksessäni (Kohti kesää: saisinko satoa pienoiskasvihuoneen avulla? 6.3.2022) kokeilevani ensimmäistä kertaa pienoiskasvihuonetta taimien kasvattamisen apuvälineenä. Taisin myös tunnustaa, että kokeilun taustalla on useita mönkään menneitä viljely-yrityksiä.

Miten kokeilu onnistui? Kirsikkatomaatin osalta operaatio sujui hienosti: lähes kaikki siemenet lähtivät itämään! Ne kasvoivat nopeasti niin isoiksi, että minikasvihuoneen katto piti ottaa pois. 

Avomaankurkun siemenille sen sijaan kävi ohraisemmin; vain yksi niistä suostui nousemaan mullasta. En tiedä, mikä oli vikana. Ehkä ne saivat liikaa vettä? 


Kukkakaalin ja suippokaalin siemenet lähtivät kyllä itämään ihan kiltisti, mutta nyt ohutvartiset taimet makaavat mullan päällä kuin parhaimmatkin maanpeittokasvit. Mahtavatko enää tuosta virkistyä? 

Köynnöskrassit kasvavat ikkuna tukenaan, enkä yhtään ihmettelisi, jos ne alkaisivat pian kukkia. Se ei tosin ollut tarkoitus: niiden piti kukkia vasta kesällä tukiaitaa vasten. Taisin laittaa siemenet multaan liian aikaisin. 

Samettikukkien siemenet itivät hyvin, mutta jotenkin tuntuu, että taimet kasvoivat nopeammin viime keväänä, kun kasvatin niitä ilman minikasvihuonetta. Tai ehkä muistan väärin. 

Myönnän tietämättömyyteni taimikasvatuksen suhteen. Olen aina luullut taimien koulimisen tarkoittavan sitä, että ylimääräiset pikku taimet nyppäistään pois vahvempien rinnalta. 

Luin kuitenkin jostain Facebookin keskusteluryhmästä koulimisen merkitsevän sitä, että taimet siirretään isompiin ruukkuihin. Jossain toisessa ryhmässä neuvottiin tekemään tämä siirto yläkuun aikaan. No, eilen oli täysikuu, joten ajattelin, että nyt on varmaankin sitten viimeinen mahdollisuus siirtää taimet väljempiin asumuksiin. 

Varastosta löytyi vanhoja, huolella pestyjä pienehköjä kukkaruukkuja. Ostin myös tilavan näköisiä turveruukkuja, joiden pakkauksessa luki, että ne maatuvat itsestään. Tämä tarkoittanee sitä, että varsinaisessa istutusvaiheessa, loppukeväällä, taimia ei tarvitse irrottaa turveruukuista vaan ne voi laittaa multaan ruukkuineen päivineen. 

Näiden lisäksi askartelin tyhjistä maitotölkeistä väliaikaisruukkuja. Ja kyllä, muistin tehdä tölkkien pohjiin reikiä, jotta liika kasteluvesi pääsisi pois.


Millaista multaa taimille pitäisi tarjota koulimisvaiheessa? Eräs ongelmiini perehtynyt lähimmäinen vinkkasi käyttävänsä kylvö- ja taimimullan sekä tavallisen kukkamullan sekoitusta. Päädyin siihen, että laitoin ruukkujen alaosaan tavallista kukkamultaa ja yläosaan kylvö- ja taimimultaa. 

Istuttamisen jälkeen kastelin taimet huolella. Olisiko sittenkään pitänyt? Menin näet - jälleen kerran - tutkimaan jonkin alaan vihkiytyneen Facebook-ryhmän keskustelua. Siellähän tietysti todettiin, että taimien juuret eivät toimi kunnolla heti istuttamisen jälkeen, joten niille pitää antaa vettä hyvin varovaisesti ja mieluiten suihkuttamalla. Näinköhän menin pilaamaan hyvät taimet?

Tämän päivityksen kuvissa pääsiäistä juhlivat avomaankurkku ja kirsikkatomaatti. Kovasti toivon, että juhlat eivät jäisi niiden viimeisiksi vaan ne näkisivät ainakin vapun - ja jos oikein hyvin käy, vielä juhannuksenkin.     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvästi, vuosi 2023!

  Vuoteen 2023 mahtui henkilökohtaisessa elämässäni monenmoista: luovuin vakituisesta työpaikastani, laitoin taloni myyntiin, muutin uudelle asuinalueelle kerrostaloon, aloitin työt uudessa koulussa, rakas kissaystäväni kuoli... Toivon, että vuosi 2024 olisi rauhallisempi :)  Tammikuussa 2023 aloitin jo tutuksi tulleen kuvausprojektini, jonka tarkoituksena on ottaa kuva samasta paikasta kerran kuukaudessa koko vuoden ajan. Kuvauspaikaksi valikoitui Jyväskylän Palokassa sijaitseva Kirrin uimaranta.  Muutin uuteen kotiin syyskuun alussa. Vanhan talon tyhjentäminen ja siivoaminen sekä uuden kodin järjestely veivät niin paljon aikaa ja energiaa, että kuvausprojektini tyssäsi ja viimeiseksi kuvaksi jäi elokuun otos. Tuossa kuvia järjestellessäni onnistuin vahingossa poistamaan heinäkuun kuvan, joten kuvasarjani jää tänä vuonna puoliväliin vuotta.  Tammikuun kuva on otettu aamulla auringonnousun jälkeen. Pakkastakin oli.    Helmikuussa lumet välillä sulivat, mutt...

Vegaaninen omppupiirakka vaivatta ja vatkaamatta

Löysin viime syksynä jostain lehdestä - en kuolemaksenikaan muista, mistä - helpon marjapiirakan ohjeen. Helpon kyseisestä piirakasta tekee se, että se onnistuu ilman sähkövatkainta.  Ohjeessa sanotaan, että marjoiksi sopivat niin mustikat, mansikat, puolukat, vadelmat kuin herukatkin. Kun viime syksynä kokeilin piirakkaa ensimmäisen kerran, laitoin sen päälle muistaakseni punaherukoita ja vadelmia. Koska tänä syksynä on taas vaihteen vuoksi hyvä omenavuosi, päätin testata, toimisiko ohje myös omppupiirakan pohjana. Samalla muutin ohjeen vegaaniseksi. Alkuperäisen helpon marjapiirakan ohjeen mukaan siihen tarvitaan seuraavat ainesosat:  4 munaa 3 dl sokeria  2 dl maitoa 2 dl sulatettua voita/margariinia/öljyä 6 dl vehnäjauhoja 4 tl leivinjauhetta 2 tl vanilliinisokeria  Koska annos näytti kovin isolta, puolitin ohjeen. Vegaanisen sain piirakasta siten, että korvasin kananmunat psylliumilla . Maidon tilalla käytin kaurajuomaa . Sulatetun voin asemesta käytin juokseva...

Parsakaalin varresta on kasvanut muhkea uusi kaali - mutta milloin sitä pääsee syömään?

Kerroin huhtikuussa kokeilustani kasvattaa parsakaalin varresta uusi kasvi (ks. Onnistuisiko parsan kasvattaminen vanhasta varresta? 15.4. 2023). Pidin vartta ensin jonkin aikaa vedessä, minkä jälkeen istutin sen ruukkuun (ks. Jännitystä elämään: kuinka käy ruukkuun istuttamalleni parsan varrelle? ) Mikä mahtaa olla parsakaalin varren kunto nyt, kun edellisestä aiheeseen liittyvästä postauksestani on kulunut tasan kolme kuukautta? Kaali voi pulskasti: se on kasvattanut ahkerasti sekä varttaan että lehtiään.  Alun perin minun oli tarkoitus siirtää parsakaalin varsi ulos joko isompaan ruukkuun tai kasvilavan reunaan heti sään lämmetessä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ulkoeteisessä kasvi saa olla rauhassa salaperäisiltä öttiäisiltä, jotka viime kesänä tuhosivat joka ikisen suippo- ja kukkakaalin taimen.  Parsakaali on viihtynyt ulkoeteisessä mainiosti. Nyt vain ihmettelen, milloin siihen mahtaa tulla niitä vihreitä sykeröitä, joita parsaksi nimitetään. Vai tuleeko niitä...