Siirry pääsisältöön

Omatekoinen kahvikuorinta sopii joululahjaksikin

 


Olen tehnyt muutaman kerran vartalokuorintoja käytetyistä kahvinpuruista. Minua on viehättänyt erityisesti ajatus siitä, että näin purut ovat tulleet hyödynnetyksi vielä kahvin keittämisen jälkeenkin.

Itse kuorinta ei sitten välttämättä ole ollutkaan kovin viehättävä tapahtuma. Ensinnäkin käytetyt kahvinpurut ovat jättäneet aikamoisen sotkun kylpyhuoneeseen. 

Tähän sain sellaisen vinkin, että lattiakaivon päälle voisi laittaa tyhjän suodatinpussin, johon purut kerätään. Näin ne eivät myöskään tukkeuttaisi lattiakaivoa.

Toisekseen purujen tuoksu muistuttaa liikaa  biojäteastiaa. Olen lisännyt kuorintaan milloin ruokasoodaa, milloin hunajaa, mutta silti purujen tuoksu on mielestäni liian vahva.

Kahvikuorintaa pitäisi jotenkin kehittää, mutta miten?

Nettiä selaillessani löysin sellaisia kuorintaohjeita, jossa tärkein ainesosa olikin käyttämätön kahvinpuru eli kahvijauhe. Ei muuta kuin kokeilemaan!

Maailmalla-blogin päivityksestä (Tee se itse: kahvikuorinta, 2.3.2019) löytyi sopivalta vaikuttava ohje. Sen mukaan kahvikuorintaan tarvitaan seuraavat ainesosat:

2,5 dl kahvinpuruja (käyttämättömiä)

2,5 dl sokeria

1 dl kookosöljyä

(1 rkl kanelia)

Koska en ollut varma, millainen kuorinnasta tulisi ja sopisiko se minulle, pienensin annoksen  viidennekseen.

Näin toimin:

1. Sekoitin  0,5 dl tuoreita kahvinpuruja 0,5 dl:aan sokeria.



2. Lisäsin seokseen ripauksen kanelia.

3. Kaadoin sekaan 0,2 dl oliiviöljyä ja sekoitin.


4. Laitoin kuorinnan jääkaappiin käyttöä odottamaan.


Miltä kahvikuorinta vaikutti? Ensinnäkään sen tuoksu ei tuonut mieleen bioastiaa. Kuorinta toki tuoksahti kahvilta, mutta miedosti ja raikkaasti.

Kuorinta-ainetta oli helppo levittää vartalolle. Minulle tuli tunne, että se paitsi kuori ihoa, myös vilkastutti verenkiertoa. Iho tuntui kuorinnan jälkeen sekä aiempaa pehmeämmältä että virkeämmältä.

Kahvikuorinnan kokeilemisen jälkeen sanoisin, että se sopii mainiosti myös joululahjaksi. Kuorintaseoksen tekee tosi nopeasti.  Luulenkin, että lahjapakkauksen tai -purkin koristeluun voi mennä pitempi aika.   😊




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Hyvästi, vuosi 2023!

  Vuoteen 2023 mahtui henkilökohtaisessa elämässäni monenmoista: luovuin vakituisesta työpaikastani, laitoin taloni myyntiin, muutin uudelle asuinalueelle kerrostaloon, aloitin työt uudessa koulussa, rakas kissaystäväni kuoli... Toivon, että vuosi 2024 olisi rauhallisempi :)  Tammikuussa 2023 aloitin jo tutuksi tulleen kuvausprojektini, jonka tarkoituksena on ottaa kuva samasta paikasta kerran kuukaudessa koko vuoden ajan. Kuvauspaikaksi valikoitui Jyväskylän Palokassa sijaitseva Kirrin uimaranta.  Muutin uuteen kotiin syyskuun alussa. Vanhan talon tyhjentäminen ja siivoaminen sekä uuden kodin järjestely veivät niin paljon aikaa ja energiaa, että kuvausprojektini tyssäsi ja viimeiseksi kuvaksi jäi elokuun otos. Tuossa kuvia järjestellessäni onnistuin vahingossa poistamaan heinäkuun kuvan, joten kuvasarjani jää tänä vuonna puoliväliin vuotta.  Tammikuun kuva on otettu aamulla auringonnousun jälkeen. Pakkastakin oli.    Helmikuussa lumet välillä sulivat, mutt...

Miltä maistui voikukan juurista tehty kahvi?

Kokeilin viime viikolla tehdä kahvinkorviketta voikukan juurista. Ohjeen voikukkakahviin löysin Metsän emännän verkkosivuilta (www.metsanemanta.fi). Voikukkakahviin tarvitaan kuivattuja ja paahdettuja voikukan juuria. Voikukan juurien kuivaamisesta kerroin päivityksessäni pari viikkoa sitten (Kaivoin maasta voikukan juuria ja... 12.9.2021). Viikko sitten kirjoitin voikukkaisen rieskan tekemisestä (Kokeilin voikukanjuuririeskaa, 19.9.2021). Kuivattuja voikukan juuria voi paahtaa pannulla tai uunissa. Kokeilin jälkimmäistä tapaa. Metsän emännän ohjeen mukaan kuivatut ja pilkotut juurenpalat levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Uuni asetetaan 175 asteeseen ja juurenpalojen annetaan olla uunissa 10-20 minuuttia. Mitä kauemmin paloja paahtaa, sen tummemman värin ne saavat. Ennen purkitusta palasten annetaan jäähtyä. Ne säilyvät parhaiten tiiviissä lasipurkissa ja pimeässä. Omat kuivatut juurenpalaseni olivat jo valmiiksi niin pieniä, että niitä ei tarvinnut enää ryhtyä p...