Siirry pääsisältöön

Aineeton joululahja - kaksinkertainen jouluilo

 


Kirjoitin edellisessä päivityksessäni (13.12.2020) joululahjojen ekologisesta paketoimisesta. Tavaralahjoja ei tuolloin ollut paketoitavaksi kuin kaksi, sillä olemme lähipiirin kanssa suosineet jo muutaman vuoden ajan aineettomia lahjoja.

Tänä(kin) vuonna lahjoitan erään läheisen puolesta rahaa Suomen eläinsuojeluyhdistykselle eli SEY:lle. 

Miksi eläinsuojeluyhdistykselle?  Yksi syy on se, vuoden 2020 aikana Suomessa on syntynyt ns. kissakriisi. Kissoja on hylätty aiempaakin enemmän, mikä johtunee ainakin osittain koronan mukanaan tuomasta taloudellisesta ahdingosta. SEY:n laskelmien mukaan Suomessa hylätään vuodessa yli 20 000 kissaa. Luku on valtava.

Toinen syy on se, että itselläni on kaksi kissaa. Niillä ei ole puutetta mistään (paitsi välillä ehkä emännän huomiosta). Jos voin lahjoituksellani auttaa edes muutamaa julmasti luonnon varaan heitettyä eläintä, niin hyvä.


 Jälkikasvukin  on  tehnyt puolestani lahjoituksen SEY:lle, mistä olen iloinen. Hänen oma lahjoituskohteensa on kuulemma edelleen  harkinnassa. Miettiköön kaikessa rauhassa; onhan tässä vielä aikaa.  😊


Kuvat: Ylimmässä ja alimmassa kuvassa patsastelevat kissat ovat omiani. Keskimmäisessä kuvassa on SEY:n joulukortti, johon voi halutessaan merkitä lahjoitussumman.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...
2 kommenttia
Lue lisää

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi s...
Lähetä kommentti
Lue lisää