Siirry pääsisältöön

Kokeilin koivunlehtiteetä

 


Olen tehnyt koivunlehdistä löylytuoksuja ja vartalon kuorinta-ainetta, mutta ruoanlaitossa en ole niitä juurikaan hyödyntänyt.

Koivunlehdet ovat ainakin Yrttitarha-sivuston (www.yrttitarha.fi) mukaan varsin terveellistä syötävää. Nuoret koivunlehdet sisältävät C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta sekä B2- ja B3-vitamiinia. Valitettavasti vitamiinipitoisuudet laskevat lehtien vanhetessa.

Lehtien valkuaisainepitoisuuskin on korkeimmillaan silmujen puhjetessa. Jo juhannuksen aikaan se on selvästi pienempi.

Koska koivunlehdet eivät ole näillä seuduilla vielä puhjenneet, keräsin viikolla koivunoksia ja laitoin ne maljakkoon eteisen säilytyslaatikon päälle. Poimimispäivänä oksat näyttivät tältä:


 Parin päivän kuluttua lehtisilmut olivat avautuneet. 


 Nuorista koivunlehdistä voi tehdä vaikkapa yrttijuomaa tai teetä. Niitä voi myös laittaa salaattiin tai ruokien pinnalle persiljan tapaan.

Kokeilin, miltä pienet huuhdellut koivunlehdet maistuisivat voileivän päällä. Maku ei ollut kovinkaan voimakas; tuskin edes huomasin, että koivunlehtiähän tässä tuli syötyä. Ehkä lehtien olisi pitänyt olla hieman isompia, jotta ne olisivat maistuneet vahvemmin?

Kokeilin myös koivunlehtiteetä, jonka valmistin samaan tapaan kuin muutkin yrttiteet. Huuhdoin koivunlehdet kylmällä juoksevalla vedellä ja annoin niiden hautua kiehutetussa vedessä muutaman minuutin.

Koivunlehtiteen tuoksu toi mukanaan muistikuvan  lapsuuden Sunlight-saippuasta. Ensimmäisenä tuli mieleen, että maistuukohan teekin saippualta. Ei onneksi maistunut. Maku oli hyvä ja sopivan mieto. Kun teehen sekoitti teelusikallisen hunajaa, maku vain parani.

Koivunlehtiteetä ei luitenkaan kannata juoda montaa viikkoa putkeen, koska sillä on virtsaneritystä lisäävä vaikutus. Myös diabeetikoiden kannattaa olla varovaisia, sillä koivunlehdet voivat alentaa verensokeria.

Ajattelin vielä kokeilla koivunlehtisalaattia. Ehkä kuitenkin odotan kiltisti, että lehdet puhkeavat koivuihin ihan oikeasti. Sisätiloihin tuodut koivunoksat näet tuovat mukanaan paitsi pieniä sieviä lehtisilmuja, myös siitepölyä. 


Tietoja koivun terveysvaikutuksista: www. yrttitarha.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi s...