Siirry pääsisältöön

Kohti kesää: saisinko satoa pienoiskasvihuoneen avulla?


En ole koskaan ollut mitenkään innokas hyötykasvien esikasvattaja. Olen ajatellut, että en minä kuitenkaan osaa niitä kasvattaa; haaskuuseen menisivät hyvät siemenet taitamattomissa käpälissäni. Niinpä olenkin ostanut esimerkiksi tomaattia yksittäisinä taimina. Kukkia sen sijaan olen esikasvattanut jonkin verran. 

Olen ollut muutenkin enemmän kiinnostunut kasveista, joiden siemenet voi kylvää suoraan maahan tai piharuukkuihin. Juurekset, sipulit, herneet ja salaatit onnistuivatkin sipulia lukuun ottamatta viime kesänä hyvin. Porkkanat viihtyivät mainiosti suurella työllä ja vaivalla tekemässäni kohopenkissä. Herneen laitoin vanhaan hiekkalaatikkoon, ja se teki satoa peräti kahteen kertaan. 

Kukat, esimerkiksi samettikukat ja erilaiset köynnökset, olen yleensä esikasvattanut käytetyissä kananmunakennoissa. Eilen sitten kävi niin, että kaupan siemenpusseja tutkiessani katseeni osui... pienoiskasvihuoneeseen! Ostin sen. Ei se ihan halpa ollut, mutta ajattelin, että kyllähän raha voisi paljon turhempaankin mennä. 


Tänään kokeilin pienoiskasvihuonetta - ensimmäistä kertaa elämässäni. Sujautin pieniin istutusruukkuihin kirsikkatomaatin, avomaankurkun ja kukkakaalin siemeniä. Nyt ihan jännittää... Mahtavatko siemenet lähteä itämään?

Oikeaa kasvihuonetta minulla ei ole, mutta taloni etupiha on todella aurinkoinen. Erilaiset yrtit, amppelimansikka ja taimesta kasvatetut tomaatit ovat yleensä viihtyneet etupihalla hyvin. 

Aina kun katson tuota pienoiskasvihuonetta, mieleen tulee kesä. Ihanaa, että se on tulossa! Ja kesähän tulee riippumatta siitä, onnistuvatko kylvökseni vai eivät.



 


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi s...