Siirry pääsisältöön

Kokeilussa apilankukkasämpylät



Lisään usein sämpylätaikinaan erilaisia villiyrttejä. Olen kokeillut ainakin nokkosta, poimulehteä, vuohenputkea sekä voikukan ja maitohorsman lehtiä. Kesällä käytän tuoreita yrttejä, talvella kuivattuja.

Kaikki edellä mainitut villivihannekset ovat sopineet sämpylöihin mainiosti ja tuoneet niihin vähän erilaista makua.

Viime viikolla kokeilin ensimmäistä kertaa, miten apilankukat sopivat sämpylöihin. Olen aiemmin käyttänyt apilankukkaa lähinnä teeaineksena.



Ohjeen apilankukkasämpylöihin löysin, kun joku ystävällinen sielu oli ottanut kuvan sanomalehdessä olleesta ohjeesta ja jakanut sen Facebookin villiyrttiaiheiselle sivustolle.

En valitettavasti pystynyt kuvakaappauksestani näkemään, missä lehdessä ohje oli julkaistu, mutta Google-haku antoi tulokseksi Keski-Hämeen lehden ja päivämäärän 16.2.2017. Jutun kirjoittajaa en valitettavasti saanut selville.

Alkuperäisen ohjeen mukaan apilankukkasämpylöihin tarvitaan seuraavat ainesosat:

5 dl kädenlämpöistä vettä, maitoa tai piimää
2 dl kuivattua tai 5 dl tuoretta apilankukkasilppua
1 tl suolaa
leipämausteita (anis, kumina, fenkoli, siirappi) oman maun mukaan
50 g hiivaa
vajaa kilo oman maun mukaisia jauhoja
100 g voita tai margariinia

Puolitin ohjeen ainesosat ja toimin näin:
1. Lämmitin kattilassa 2,5 dl kaurajuomaa.
2. Lisäsin kädenlämpöiseen kaurajuomaan 0,5 tl suolaa ja ruokalusikallisen siirappia.
3. Murskasin sormin desilitran verran kuivattuja valkoapilankukkia ja lisäsin ne nesteeseen.


4. Mittasin lautaselle 2 dl grahamjauhoja ja 3 dl sämpyläjauhoja. Sekoitin jauhoihin pussillisen kuivahiivaa.
5. Lisäsin jauhot nesteeseen vähitellen. Ennen viimeistä jauhoerää lisäsin seokseen 0,5 dl oliiviöljyä.
6. Annoin taikinan kohota lämpimässä.
7. Leivoin sämpylät ja annoin niiden kohota pellillä liinan alla.


8. Voitelin sämpylät  vedellä ennen uuniin laittamista.
9. Paistoin niitä 225-asteisessa uunissa 13 minuutin ajan (ohjeen mukaan 10-15 min).


Miltä sämpylät maistuivat? Erittäin maukkailta. Valkoapila tosin ei maistunut niin voimakkaasti, kuin olin odottanut.

Pitää tietysti muistaa, että sämpylöiden makuun vaikuttivat monet muutkin asiat kuin apilankukat. Jos olisin tehnyt taikinan veteen enkä kaurajuomaan, olisivat sämpylät maistuneet erilaisilta. Myös jauhovalinta ja margariinin/voin vaihtaminen oliiviöljyyn vaikuttivat nekin.

Seuraavaksi voisin muuntaa ohjetta siten, että laittaisinkin taikinaan 2 dl kuivattua apilankukkaa ja 4 dl jauhoja. Nähtäväksi jää, onnistuvatko sämpylät noin.

Tuon ensimmäisen leivontakerran perusteella voin suositella kokeilemaan apilankukkasämpylöitä. Kiitokset tuntemattomaksi jääneelle toimittajalle hyvästä ja helposta ohjeesta! 😊


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi sokeri näytti liuken