Siirry pääsisältöön

Tallensin kesää tuoksupusseihin

 
 


Syysloman ensimmäinen sunnuntai on täällä keskisessä Suomessa näyttäytynyt niin harmaana ja sateisena, että ulos ei ole tehnyt mieli nokkaansa pistää. 

Jos tilanteessa haluaa nähdä jotain hyvää, niin onpahan ainakin ollut aikaa askarrella. Teinkin muutaman tuoksupussin, jotka on tarkoitus sujauttaa liinavaatekaappiin joko pyyhkeiden tai lakanoiden väliin.

Olen aiemmin tehnyt tuoksupusseja kuivatuista mesiangervon kukista. Tuoksu oli kyllä voimakas ja säilyi pitkään, mutta pusseihin tuli ajan kuluessa pistävä sävy, joka ei ollut kovin miellyttävä.

Lisäksi tuntui vähän hassulta tuhlata hyödyllistä lääkekasvia käyttämällä sitä pelkkänä tuoksunantajana. Minulla on kyllä vielä runsaasti kuivattuja mesiangervon kukkia, mutta käytän niitä teeaineksina. Osa kukinnoista meni mesiangervovoiteeseen, jonka tekemisestä kerroin 23.8. blogipäivityksessäni.

Tällä kertaa laitoin tuoksupusseihin kuivattuja juhannusruusun terälehtiä. 

Keräsin terälehdet kesäkuussa ja kuivatin niitä muutaman päivän tarjottimen päällä huoneenlämmössä. Tämän jälkeen säilöin ne isoon lasipurkkiin.


 Hyödynsin tuoksupussien tekemisessä kierrätysmateriaalia. Isompi pussi on peräisin erään kultasepänliikkeen lahjapakkauksesta. 

Pienemmän pussukan olen tehnyt itse pari vuotta sitten, ja alkujaan siinä oli jalkakylpyaineksia (kuivattua nokkosta, voikukan lehtiä yms.). Toki pesin sen ensimmäisen käytön jälkeen. 

En ommellut pussukoita kiinni vaan suljin ne leipäpussien mukana tulleilla pussinsulkijoilla. 

Jos haluaa antaa tuoksupusseja lahjaksi, voi pussinsulkijat korvata vaikkapa koristeellisilla kangassuikaleilla.

Juhannusruusun terälehdet loppuivat kesken, sillä olen laittanut niitä syksyn mittaan myös löylytuoksuihin. Tämän vuoksi pienempään tuoksupussiin tuli myös hansaruusun terälehtiä.

Molemmat pussit tuoksuvat varsin miellyttäviltä, joskaan tuoksu ei ainakaan vielä ole niin vahva, kuin kuvittelin. Yllättäen pienemmän pussin - sen jossa on myös hansaruusun terälehtiä - tuoksu on miellyttävämpi.

Nyt ei muuta kuin asettelen pussukat liinavaatekaappiin ja tarkistan muutaman kuukauden kuluttua, onko tuoksu muuttunut. Jännää... 😊






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvästi, vuosi 2023!

  Vuoteen 2023 mahtui henkilökohtaisessa elämässäni monenmoista: luovuin vakituisesta työpaikastani, laitoin taloni myyntiin, muutin uudelle asuinalueelle kerrostaloon, aloitin työt uudessa koulussa, rakas kissaystäväni kuoli... Toivon, että vuosi 2024 olisi rauhallisempi :)  Tammikuussa 2023 aloitin jo tutuksi tulleen kuvausprojektini, jonka tarkoituksena on ottaa kuva samasta paikasta kerran kuukaudessa koko vuoden ajan. Kuvauspaikaksi valikoitui Jyväskylän Palokassa sijaitseva Kirrin uimaranta.  Muutin uuteen kotiin syyskuun alussa. Vanhan talon tyhjentäminen ja siivoaminen sekä uuden kodin järjestely veivät niin paljon aikaa ja energiaa, että kuvausprojektini tyssäsi ja viimeiseksi kuvaksi jäi elokuun otos. Tuossa kuvia järjestellessäni onnistuin vahingossa poistamaan heinäkuun kuvan, joten kuvasarjani jää tänä vuonna puoliväliin vuotta.  Tammikuun kuva on otettu aamulla auringonnousun jälkeen. Pakkastakin oli.    Helmikuussa lumet välillä sulivat, mutt...

Vegaaninen omppupiirakka vaivatta ja vatkaamatta

Löysin viime syksynä jostain lehdestä - en kuolemaksenikaan muista, mistä - helpon marjapiirakan ohjeen. Helpon kyseisestä piirakasta tekee se, että se onnistuu ilman sähkövatkainta.  Ohjeessa sanotaan, että marjoiksi sopivat niin mustikat, mansikat, puolukat, vadelmat kuin herukatkin. Kun viime syksynä kokeilin piirakkaa ensimmäisen kerran, laitoin sen päälle muistaakseni punaherukoita ja vadelmia. Koska tänä syksynä on taas vaihteen vuoksi hyvä omenavuosi, päätin testata, toimisiko ohje myös omppupiirakan pohjana. Samalla muutin ohjeen vegaaniseksi. Alkuperäisen helpon marjapiirakan ohjeen mukaan siihen tarvitaan seuraavat ainesosat:  4 munaa 3 dl sokeria  2 dl maitoa 2 dl sulatettua voita/margariinia/öljyä 6 dl vehnäjauhoja 4 tl leivinjauhetta 2 tl vanilliinisokeria  Koska annos näytti kovin isolta, puolitin ohjeen. Vegaanisen sain piirakasta siten, että korvasin kananmunat psylliumilla . Maidon tilalla käytin kaurajuomaa . Sulatetun voin asemesta käytin juokseva...

Parsakaalin varresta on kasvanut muhkea uusi kaali - mutta milloin sitä pääsee syömään?

Kerroin huhtikuussa kokeilustani kasvattaa parsakaalin varresta uusi kasvi (ks. Onnistuisiko parsan kasvattaminen vanhasta varresta? 15.4. 2023). Pidin vartta ensin jonkin aikaa vedessä, minkä jälkeen istutin sen ruukkuun (ks. Jännitystä elämään: kuinka käy ruukkuun istuttamalleni parsan varrelle? ) Mikä mahtaa olla parsakaalin varren kunto nyt, kun edellisestä aiheeseen liittyvästä postauksestani on kulunut tasan kolme kuukautta? Kaali voi pulskasti: se on kasvattanut ahkerasti sekä varttaan että lehtiään.  Alun perin minun oli tarkoitus siirtää parsakaalin varsi ulos joko isompaan ruukkuun tai kasvilavan reunaan heti sään lämmetessä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ulkoeteisessä kasvi saa olla rauhassa salaperäisiltä öttiäisiltä, jotka viime kesänä tuhosivat joka ikisen suippo- ja kukkakaalin taimen.  Parsakaali on viihtynyt ulkoeteisessä mainiosti. Nyt vain ihmettelen, milloin siihen mahtaa tulla niitä vihreitä sykeröitä, joita parsaksi nimitetään. Vai tuleeko niitä...