Vuosi 2020 ei tainnut mennä keneltäkään ihan ennakkosuunnitelmien mukaisesti.
Omassa elämässäni suurimmat muutokset tapahtuivat työelämän puolella: enpä olisi vuosi sitten uskonut, että tulen opettamaan nuorille äidinkieltä ja kirjallisuutta etänä, oman keittiönpöydän ääressä. Se oli sen verran rankka työrupeama, etten missään nimessä toivoisi sen toistuvan.
Oli tietysti muitakin harmittavia muutoksia. Eniten kirpaisi Norjan-matkan peruuntuminen. Lauttalippujen hinnan sain takaisin, lentolipuista ei ole kuulunut pihaustakaan sitten kesäkuun. Myös erään hartaasti odotetun konsertin peruuntuminen kirpaisi.
Pitäisikö kuitenkin etsiä positiivisia puolia kuluneesta vuodesta? Ensimmäisenä tulee mieleen, että minä ja lähimmäiseni säästyimme koronatartunnalta. Muutenkin saimme elää varsin terveinä. Se on toki hyvä asia se.
Kun ei päässyt matkoille tai muihinkaan huvituksiin, aikaa jäi enemmän kaikkeen muuhun, kuten esimerkiksi valokuvaamiseen.
Olen jo viiden vuoden ajan ottanut kerran kuukaudessa kuvan tismalleen samasta paikasta. Vuoden 2020 alussa paikaksi valikoitui muutaman kilometrin päässä kotoani sijaitsevan järven ranta.
Tammikuussa lunta oli vähän, eikä järvikään ollut jäätynyt kunnolla:
Maaliskuun kuva onkin yllättäen talvisemman oloinen kuin tammikuun:
Kesäkuussa luonto on hehkeimmillään:
Lokakuun kuva tuo esiin koivun kauniisti kellastuneet lehdet:
Joulukuun kuva on hieman ankea:
Nyt ei muuta, kuin uutta kuvauspaikkaa miettimään.
Hyvää ja onnellista vuotta 2021! Sen on pakko olla parempi kuin tämä kulunut vuosi... 😊
Kommentit
Lähetä kommentti