Siirry pääsisältöön

Kahvinkeitin puhdistuu etikalla

 


Viime postauksessani (10.1.2021) kerroin kokeilustani puhdistaa hellan päällinen sokeripalalla. Joululomalla oli näet aikaa tehdä sellaisia siivoushommia, joita ei työaikana millään ehdi. 

Myös kahvinkeitin tuli puhdistettua. Olen käyttänyt keittimen puhdistamisessa jo vuosikymmeniä väkiviinaetikkaa. Puhdistuskeino on vanha ja varmasti monille tuttu.

Kuinka paljon kahvinkeittimeen pitää etikkaa laittaa? Entäpä vettä? Tästä on erilaisia suosituksia. 

Äidiltä aikoinaan saamani ohjeen mukaan liotusvaiheeseen riittää puolikas kahvikupillinen etikkaa ja toinen puolikas vettä. Liotuksen jälkeen vettä lisätään niin paljon, että säiliö täyttyy.

Viime vuosina olen käyttänyt ohjetta, jonka löysin Anna-lehdestä. Näin toimin:

1. Kaadoin keittimen vesisäiliöön 3 kupillista etikkaa ja 7 kupillista vettä. 

2. Annoin nesteen tippua puoliväliin asti.

3. Napsautin virran pois ja seisotin jäljelle jäänyttä nestettä 15 minuutin ajan.

4. Laitoin virran uudelleen päälle ja annoin lopun nesteen tippua kannuun.

5. Täytin säiliön pelkällä vedellä ja keitin sen.

6. Toistin veden keittämisen.

7. Lopuksi huuhtelin kannun.

Vettä  voi ohjeen mukaan kierrättää keittimessä kolmekin kertaa. Itse tyydyin kahteen keittokertaan, jolloin puhdistusoperaatioon meni aikaa noin tunti. Puhdasta tuli! Ja hyvää kahvia.  😊



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi s...