Miltä maistui voikukan juurista tehty kahvi?

Kokeilin viime viikolla tehdä kahvinkorviketta voikukan juurista. Ohjeen voikukkakahviin löysin Metsän emännän verkkosivuilta (www.metsanemanta.fi). Voikukkakahviin tarvitaan kuivattuja ja paahdettuja voikukan juuria. Voikukan juurien kuivaamisesta kerroin päivityksessäni pari viikkoa sitten (Kaivoin maasta voikukan juuria ja... 12.9.2021). Viikko sitten kirjoitin voikukkaisen rieskan tekemisestä (Kokeilin voikukanjuuririeskaa, 19.9.2021).

Kuivattuja voikukan juuria voi paahtaa pannulla tai uunissa. Kokeilin jälkimmäistä tapaa. Metsän emännän ohjeen mukaan kuivatut ja pilkotut juurenpalat levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Uuni asetetaan 175 asteeseen ja juurenpalojen annetaan olla uunissa 10-20 minuuttia. Mitä kauemmin paloja paahtaa, sen tummemman värin ne saavat. Ennen purkitusta palasten annetaan jäähtyä. Ne säilyvät parhaiten tiiviissä lasipurkissa ja pimeässä.

Omat kuivatut juurenpalaseni olivat jo valmiiksi niin pieniä, että niitä ei tarvinnut enää ryhtyä pilkkomaan. Pidin niitä uunissa vain siihen asti, kun se oli saavuttanut 175 asteen lämpötilan. Jos olisin antanut palasten paahtua yhtään kauempaa, ne olisivat palaneet mustiksi. Kahvin keittäminen paahdetuista voikukan juuripaloista olikin sitten helppoa. Perusohjeen mukaan kahviin tarvitaan 2 kupillista vettä ja 1-2 rkl paahdettuja voikukan juuria.

Näin toimin: 1. Laitoin paahdetut juurenpalat (2 rkl) kattilaan. 2. Kaadoin veden niiden päälle ja kiehautin sen. 3. Laskin lämpötilaa ja haudutin kahvia kannen alla 30 minuutin ajan (ohjeen mukaan 15-30 minuuttia riittää). 4. Siivilöin juurenpalat pois teesihdillä.

Millaista kahvia voikukanjuurista tuli? Ensinnäkin juoman väri oli syvän tummanruskea. Jos vierekkäin olisi laitettu kaksi kuppia, jossa toisessa olisi ollut oikeaa kahvia ja toisessa voikukkakahvia, en olisi pystynyt värin perusteella sanomaan, kummassa on kumpaa. Voikukanjuurikahvin tuoksun puolesta olisin osannut eron tehdä, sillä tuoksu oli selvästi erilainen kuin oikean kahvin. Kahvinystävät voivat suuttua, kun tunnustan, että mielestäni voikukanjuurikahvin tuoksu oli itse asiassa miellyttävämpi.

Ja sitten se tärkein kysymys: miltä voikukanjuurikahvi maistui? Join juomani kuumana, ilman maitoa tai sokeria, koska siten juon oikean kahvinkin. Minusta voikukanjuurikahvi oli oikein hyvää. Luulen kuitenkin, että kahvin suurkuluttajien mielestä maku muistuttaa liikaa laihan kahvin makua. Toisaalta taas sellainen ihminen, joka juo kahvia harvakseltaan, saattaa pitää voikukkakahvista hyvinkin paljon.

Voikukanjuurikahvin tekeminen oli monivaiheinen prosessi, johon voidaan laskea mukaan juurien maasta kaivaminen, puhdistaminen, ryöppääminen, kuivurissa kuivaaminen, paahtaminen ja keittäminen. Elikäs voikukkakahvin keittämisen esivalmisteluihin kieltämättä meni hieman enemmän aikaa kuin siihen, että olisin napannut kahvipaketin marketin hyllyltä. Tästäkin huolimatta aion tehdä voikukkakahvia uudestaan.