Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.
Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä.
Yhteen annokseen laitoin
4,5 dl Leijona-viinaa,
4 dl sokeria,
1 sitruunan mehun,
7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja
kanelitangon.
Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta.
Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi sokeri näytti liukenevan seokseen aika hyvin.
Siivilöin liköörin varmuuden vuoksi kahteen kertaan. Ensin pingotin kulhon päälle sukkahousua ja laskin seoksen sen läpi niin, että turvonneet omenakuutiot jäivät sukkahousun päälle. Tämä vaihe olisi ehkä kannattanut tehdä ihan tavallisen siivilän läpi; sen verran painavia omenakuutiot olivat.
Kun kaadoin liköörin pulloon, tein senkin sukkahousun läpi. Tällainen kahteen kertaan siivilöinti oli kieltämättä hieman sotkuista puuhaa, mutta toisaalta nyt pulloissa oleva likööri näyttää varsin puhtaalta ja kirkkaalta.
Vaikka omenalikööri ei suinkaan ole vielä valmista, en malttanut olla maistamatta sitä ruokalusikallisen verran. Omena maistui hyvin mutta kaneli ei juuri ollenkaan. Toivottavasti sen maku tulee paremmin esiin tekeytymisen aikana.
Nyt omppuliköörin pitää antaa tekeytyä pulloissa ainakin kuukauden. Tuntuu pitkältä ajalta, mutta ei se haittaa. Tärkeintä on, että likööri on valmista hyvissä ajoin ennen joulua.
Kommentit
Lähetä kommentti