Siirry pääsisältöön

Suut makeiksi pihlajanmarjakarkeilla


Olen tänä syksynä kirjoitellut monta pihlajanmarja-aiheista päivitystä. On kokeiltu niin hyytelöä ja mehua kuin marmeladiakin. Saatoin jo mennä lupaamaan, etten kirjoita enää sanaakaan pihlajanmarjoista, mutta... pihlajanmarjakarkit onnistuivat sen verran hyvin, että on ihan pakko kertoa niiden tekemisestä vähän tarkemmin.

Erilaisia ohjeita pihlajanmarjakarkkien valmistamiseksi on paljon. Päädyin kokeilemaan reseptiä, jonka löysin eräältä villiyrtteihin keskittyvältä Facebook-sivustolta.

Ohjeen mukaan pihlajanmarjakarkkeihin tarvitaan seuraavat ainesosat:

5 dl pihlajanmarjoja

5 dl vettä

4-5 dl sokeria

1 pussi hyytelöimisainetta 


Näin toimin:

1. Keräsin pihlajanmarjat ja poistin huonokuntoiset yksilöt. Näin marraskuussa joukossa oli jo aika paljon vetisiä ja littaantuneita marjoja. 

2. Huuhtelin marjat huolellisesti kylmällä juoksevalla vedellä. 

3. Keitin marjoja vedessä noin 15 minuuttia.

4. Siivilöin marjat pois siten, että litistin niitä vielä lusikalla siivilän reunaa vasten. 

5. Kaadoin siivilöidyn mehun takaisin kattilaan ja lisäsin vajaat 5 dl sokeria. Sekoitin.

6. Ripottelin seoksen joukkoon pussillisen verran Blå Melatin -merkkistä hyytelöimisainetta.

7. Keitin vielä noin minuutin ajan.

8. Kaadoin seoksen uunipellille, jonka olin ensin vuorannut leivinpaperilla.

9. Annoin seoksen hyytyä yön yli.

10. Seuraavana päivänä erottelin muotilla hyytelöityneestä massasta ympyrän muotoisia paloja. Muottina toimi pieni lasi. Leikkasin ympyränmuotoiset palat terävällä veitsellä neljään yhtä suureen osaan. 

11. Pyörittelin karkit sokerissa. 


Tällä ohjeella pihlajanmarjakarkkeja tuli aika paljon. Kaksi lasilautasta (kuvassa) tuli ihan täyteen makeisia, samoin kaksi pienempää lautasta. Kuvien ottamisen jälkeen asettelin karkit kerroksittain vanhaan makeislaatikkoon.  

Pihlajanmarjakarkit ovat tosi kauniin värisiä ja mielestäni ihan hyvänmakuisiakin. Pihlajanmarjojen happamuudesta ei kyllä näissä karkeissa ollut tietoakaan! 

Omaan makuuni pihlajakarkit olivat jopa liian sokerisia, imeliä suorastaan. Jos innostut kokeilemaan karkkien tekemistä, suosittelen laittamaan sokeria vähemmän, kuin mitä minä laitoin.

Ohjeessa pihlajanmarjaseos kehotettiin kaatamaan pieneen neliönmalliseen vuokaan, jolloin hyytyneestä massasta on helppoa leikata sopivankokoisia paloja - vaikkapa sellaisia, joita kaupan pihlajanmarjakarkkien käärepapereiden alta löytyy. 

Itse en kuitenkaan tuollaista vuokaa omista, joten seos oli pakko kaataa uunipellille. Tämä aiheutti sen, että seos levisi isommalle alueelle ja oli hyytelöityneenä aika ohutta, jolloin katsoin viisaimmaksi käyttää muottia.

Leikattujen karkkipalojen on hyvä antaa kuivua pari tuntia ja sokeroida ne vasta sitten. Miksi? Liian kosteissa paloissa sokeri sulaa pois. Itsehän en tietenkään tätä viimeistä ohjetta huomannut noudattaa vaan sokeroin palaset heti leikkaamisen jälkeen. Ja niinhän se sokeri lähti sulamaan... Osaanpa sitten seuraavalla toimia viisaammin.    

 


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Tein sipsejä ihan itse - mausteena vuohenputkisilppua

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Miten mikrosipsit onnistuivat? Hyvin