Varmuusvarastossa vara parempi

Viime aikoina on keskusteltu paljon kotien varmuusvarastojen tärkeydestä. Sivusin aihetta Villi ja vihreä -blogissa noin vuosi sitten jouduttuani koronakaranteeniin (Kolme viikkoa karanteenissa, mistä muonaa? 27.3.2021). 

Nyt en ole miettinyt varautumista niinkään mahdollisen karanteenin vaan pitkähköjen sähkökatkojen kannalta. Mitä minun kannattaisi hankkia kotivaraksi? 

Säilyketölkkien hamstraaminen on helppoa, mutta sitä ei kuitenkaan suositella tekemään. Yleinen suositus taitaa olla sellainen, että kannattaa hankkia vain niitä säilykkeitä, joita oikeasti syö arkiruokanaan. Jos ostaa varastoon säilykepurkkeja, joita ei käytä, ennen pitkään ne vanhentuvat. Silloin käyttämättömät säilykkeet päätyvät biojätteisiin, mikä puolestaan lisää ruokahävikkiä. 

Olen yrittänyt noudattaa tuota ohjetta. Käytän säilykkeitä aina silloin tällöin ja ruoanvalmistuksen jälkeen ostan uuden säilykepurkin tilalle. Yritän muistaa laittaa uusimmat purkit hyllyyn siten, että ne ovat aiemmin hankittujen takana. Vanhimmat asettelen eteen. 

Tämä systeemi on toiminut aika hyvin. Varastossa on koko ajan ainakin tomaattimurskaa, papuja, hernekeittoa ja erilaisia kalasäilykkeitä. Vaikka aika ajoin tarkistan purkkien parasta ennen -päiväykset, talvella huomasin, että ananasrenkaiden päiväys olikin jo mennyt parilla viikolla ohi. Söin renkaat enkä  maistanut niissä mitään outoa. 

Kaupassa asioidessani olen huomannut, että muutama muukin on lähtenyt rakentamaan varmuusvarastoja. Viime viikolla en esimerkiksi löytänyt lähikaupasta yhtä ainoaa purkkia kaikista huokeinta hernekeittovalmistetta (jääköön nimi mainitsematta). Myös tietynmerkkiset ananasrenkaat ja -palat olivat lopussa, samoin säilykesardiinit. 

Säilykkeiden lisäksi olen päivittänyt jauho- ja hiivavarastot. Myös kananmunia kannattaa aina olla  jääkaapissa. Viime kesänä kasvattamani juurekset ovat loppuneet, joten niitä pitäisi hankkia lisää. Viimeiset pakastemarjat menivät parempiin suihin alkuviikosta, eli hedelmäostoksiakin olisi tehtävä. 

Mitäs muuta varmuusvarastossa olisi hyvä olla? Jos sähköt olisivat poissa pitkiä aikoja, marjojen, kasvisten ja villiyrttien pakastaminen ei enää onnistuisi. Sitä ajatellen kannattanee hankkia säilömiseen tarvittavia aineita: suolaa, etikkaa ja sokeria. Tulitikut ja kynttilätkään eivät liene huono idea. 

Radio minulla on, mutta jostain syystä en ole saanut sitä toimimaan pattereilla. Saattaa olla, että hankin pienen, helposti mukana kuljetettavan radion ja siihen sopivat paristot. 

Tärkein meinasi unohtua - eli vesi! Joskus olen myrskyjen edellä varannut vettä kannelliseen ämpäriin ja kannuun. Pitemmän sähkökatkon varalta pitäisi varmaan hankkia myös pullotettua juomavettä. Kuukauden verran ämpärissä seisonut vesi ei näet liene parasta mahdollista juotavaa. Luin jostain, että kannellinen ämpäri on hyvä omistaa siltä varalta, jos käyttövettä joutuu hakemaan pidemmän matkan päästä. 

Entäs lääkkeet? Jonkinlainen ensiapulaukku lienee hyvä hankinta. Ainakin särkylääkkeitä olisi hyvä  olla jemmassa. 

Viime aikoina on puhuttu myös joditablettien hankkimisesta. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Menin toissaviikolla paikalliseen apteekkiin ja kyselin joditabletteja. Farmaseutti kertoi, että niitä oli kyllä tullut apteekkiin mutta ne olivat menneet hetkessä. 

Farmaseutti neuvoi minua tulemaan uudestaan seuraavan viikon tiistaina, jolloin uusi erä joditabletteja saapuisi. Tein työtä käskettyä. Sain kuulla, että niitä ei ollut tullutkaan; joditabletit olivat kuulemma loppuneet tukustakin. Toissapäivänä poikkesin ihan sattumalta apteekkiin, ja silloin tabletteja sattui tiskillä olemaan. Mielestäni joditablettien hankkiminen on tällä hetkellä vähän liian hankalaa. Eivätkös ne kuitenkin ole osa Suomen väestönsuojelua? 

Viimeisenä asiana mainittakoon eräs tuote, joka ei ole meille ihmisille välttämätön, mutta ah, niin tärkeä: kahvi. Kahvin hinnat huitelevat nyt pilvissä. Hyvä, etten pyörtynyt, kun tiirasin lähikaupassa tutun kahvipaketin hintaa. Sehän oli melkein kaksinkertaistunut sitten joulukuun!

Päätin, että noilla hinnoilla en kyllä lähde kahvia hamstraamaan. Olen nyt vähentänyt kahvin juomista niin, että suon itselleni vain ja ainoastaan aamukahvin. Olen huomannut, että olen ollut iltapäivisin vähän tavallista väsyneempi, mutta jospa se menisi ohi. 

Eikä hätä ole tämännäköinen: onhan viime syksynä keräämiäni voikukan juuria vielä vähän jäljellä. Ne ovat peräti paahdettujakin. Voikukkakahvin valmistamisesta kerroin tässä blogissa viime syksynä (Miltä maistuu voikukan juurista tehty kahvi? 26.9.2021). Näinköhän sitä tänään juodaan voikukan juurista keitetyt sunnuntaikaffet?