Siirry pääsisältöön

Villin ja vihreän voikukkakirjanen ilmestyi perjantaina!

Mennyt viikko oli erittäin tapahtumarikas - niin hyvässä kuin pahassa. Niihin hyviin asioihin kuului se, että perjantaina sain painosta kirjoittamani Villin ja vihreän voikukkakirjasen

Olin suunnitellut jo muutaman vuoden ajan, että kirjoittaisin helppotajuisia villiyrttioppaita vasta-alkajille. Viime keväänä tuntui, että etupihallani kasvoi voikukkia vielä tavallistakin enemmän. Siitä sitten sain idean, että voikukka voisi olla ensimmäisen opaskirjaseni pääroolissa.

Olin jo aiempina vuosina tehnyt kaikenlaisia kokeiluja niin voikukan kukinnoista kuin nupuista ja lehdistäkin, joten kasvin hyötykäyttö oli minulle entuudestaan tuttua. Eipä sitten muuta kuin voikukkatuotteita valmistamaan.

Tein voikukista syötävää, juotavaa ja kotikosmetiikka. Otin kuvan jokaisesta valmistamastani tuotteesta ja siirsin sen ja reseptin kirjatiedostooni. Rohtoja en tehnyt, sillä niiden valmistamisesta tai käytöstä minulla ei ole tarpeeksi asiantuntemusta. 


 En ole mitenkään kokenut valokuvaaja, mutta päätin, että otan kirjasen joka ikisen kuvan ihan itse. Ajattelin, että näin saisin oppaaseen tietynlaista kodikkuutta, joka taas saattaisi rohkaista lukijaa kokeilemaan itsekin voikukkatuotteiden valmistamista: "Kun kerran tuo tyyppi osaa tehdä voikukkatuotteita, niin osaan kyllä minäkin." 

Järjestelmäkameraa minulla ei ollut, mutta jälkikasvu halusi tukea äitinsä yritteliäisyyttä ja lainasi minulle oman kameransa koko kesän ajaksi. Alkusyksystä pystyin sitten ostamaan oman järjestelmäkameran. 

Syksyllä perehdyin voikukan juuriin ja tein niistä erilaisia tuotteita. Erityisen mielissäni olin voikukkakahvin kokeilemisesta, sillä se on oikeasti hyvää ja toimii mielestäni mainiosti kahvin korvikkeena. Myös voikukanjuurijuoma on maittavaa. 

Syksyllä kirjoitin oppaan valmiiksi. Reseptien ja ohjeiden lisäksi kirjasesta löytyy tietoa myös voikukkien keräämisestä, käsittelystä ja säilömisestä. Reseptejä kertyi 26 kappaletta. Muutama niistä löytyy täältä Villi ja vihreä -blogin päivityksistäkin. 

Kerroin voikukkatuotteiden valmistamisesta aikoinaan myös Me Naiset -lehden Hortoilijan muistiinpanoja -blogissani, mutta lehden verkkosivujen uudistumisen jälkeen kyseisiä päivityksiä ei taida enää löytyä mistään. 

Sitten olikin vuorossa vaikein osuus eli kustantajan etsiminen. Lähetin voikukkakirjasen tai sen disposition muistaakseni seitsemälle kustantamolle. Koska kustantamot eivät uskoneet voikukan voimaan, päätin kustantaa oppaan ihan itse. Perjantaina sain sitten voikukkakirjasen kätösiini. Vaikka itse sanonkin, se näyttää hyvältä! 


 Villin ja vihreän voikukkakirjanen on tarkoitettu vasta-alkajille. Toivon, että oppaasta innostuisivat sellaiset ihmiset, jotka ovat jo pitkään miettineet villiyrttien hyötykäyttöä mutta eivät vielä ole uskaltautuneet kokeilemaan vaikkapa voikukkaisen ruoan tekemistä. Voikukkakirjanen voisi olla myös mukava pikku lahja villiyrteistä kiinnostuneille ystäville tai sukulaisille ;) 

  

Kommentit

  1. Mistä kirjasta voi tilata?

    VastaaPoista
  2. Hei Virpi! Voikukkakirjasta voi tilata suoraan minulta. Hinta on kymmenen euroa (+ postituskulut). Jos opas kiinnostaa, laittaisitko minulle (Erja Keroselle) vaikka Messenger-viestiä? Voitaisiin sitten vaihtaa osoitteet ja tilinumerot päikseen :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Tein sipsejä ihan itse - mausteena vuohenputkisilppua

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Miten mikrosipsit onnistuivat? Hyvin