Siirry pääsisältöön

Nokkoskeitto kruunaa kesän

Nyt on taas se aika vuodesta, kun päästään herkuttelemaan erilaisilla nokkosruoilla. Olen jo ehtinyt kokata kahta erilaista nokkoskeittoa ja eilen paistoin nokkoslettuja. Nam!

Olen tehnyt nokkoskeittoa sekä kasvisliemeen että maitoon. Mielestäni maitopohjainen maistuu paremmalta, joten jaan tässä postauksessa sen ohjeen. 

Alkuperäisen reseptin löysin aikoinaan yläkoulun kotitalouden oppikirjasta (Keitämme ja leivomme 2). Opus on julkaistu1981, joten sen tekijät (Aura Liimatainen, Tuula Teerikangas ja Kirsti Kunnas) ovat olleet aikaansa edellä: 1980-luvun alussa villiyrttien hyödyntäminen ruoanlaitossa ei muistaakseni ollut kovinkaan trendikästä. 

Alkuperäisen ohjeen mukaan nokkoskeittoon kuuluvat seuraavat ainesosat:

1 l tuoreita nokkosia

2 dl vettä

1 rkl margariinia tai voita

1 rkl vehnäjauhoja

6 dl maitoa

3/4 tl suolaa

1/4 tl muskottia

Edellistä nokkoskeittoa tehdessäni korvasin osan maidosta ruokakermalla. Näin ollen keittoon tuli 2 dl ruokakermaa ja 4 dl maitoa. 

Toki keitto on mahdollista tehdä vaikka kokonaankin ruokakermaan. Olenpa lukenut sellaisiakin nokkoskeitto-ohjeita, joissa pohjana on käytetty kuohukermaa tai sulatejuustoa. Kukin tehköön makunsa mukaan. 

Muskottia maustekaapista ei löytynyt, joten sen sijaan lisäsin keittoon mausteeksi teelusikallisen kuivattua rakuunaa ja ripauksen mustapippuria. 

Näin toimin:

1. Keitin nokkosia minuutin tai pari pienessä vesimäärässä. Kaadoin veden pois ja silppusin nokkoset  leikkuuveitsellä.

2. Sulatin margariinin kattilassa. Kiehautin siinä vehnäjauhot ja lisäsin vähitellen ruokakerman ja maidon. Sekoitin seosta puuhaarukalla, kunnes maito-ruokakermaseos kiehahti. 

3. Lisäsin hienonnetut nokkoset ja mausteet. Annoin keiton hautua vielä 10 minuutin ajan. 

4. Keitin lisukkeeksi kananmunan. 


Nokkoskeitto muistuttaa pinaattikeittoa, mutta maistuu mielestäni paremmalta. Keitetty kananmuna sopii sen rinnalle mainiosti  

Jos et ole tehnyt nokkoskeittoa aiemmin, mutta haluaisit kokeilla, muistathan muutaman asian. Ensinnäkin kerää nokkosia vain puhtailta paikoilta. Jätä poimimatta nokkoset, jotka kasvavat teiden varsilla tai tuotantolaitosten, navettojen ja karjasuojien lähettyvillä. 

Toisekseen tarkista lehtien kunto jo keruupaikalla. Jos olet ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, käytä käsineitä. Jos huomaat, että jokin ötökkä on ehtinyt ruokailla lehdellä jo ennen sinua, jätä se poimimatta. Syömistarkoitukseen sopivimmat lehdet ovat pieniä ja nuoria, ja ne löytyvät nokkosen varren yläosasta. 

   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...

Hyvästi, vuosi 2023!

  Vuoteen 2023 mahtui henkilökohtaisessa elämässäni monenmoista: luovuin vakituisesta työpaikastani, laitoin taloni myyntiin, muutin uudelle asuinalueelle kerrostaloon, aloitin työt uudessa koulussa, rakas kissaystäväni kuoli... Toivon, että vuosi 2024 olisi rauhallisempi :)  Tammikuussa 2023 aloitin jo tutuksi tulleen kuvausprojektini, jonka tarkoituksena on ottaa kuva samasta paikasta kerran kuukaudessa koko vuoden ajan. Kuvauspaikaksi valikoitui Jyväskylän Palokassa sijaitseva Kirrin uimaranta.  Muutin uuteen kotiin syyskuun alussa. Vanhan talon tyhjentäminen ja siivoaminen sekä uuden kodin järjestely veivät niin paljon aikaa ja energiaa, että kuvausprojektini tyssäsi ja viimeiseksi kuvaksi jäi elokuun otos. Tuossa kuvia järjestellessäni onnistuin vahingossa poistamaan heinäkuun kuvan, joten kuvasarjani jää tänä vuonna puoliväliin vuotta.  Tammikuun kuva on otettu aamulla auringonnousun jälkeen. Pakkastakin oli.    Helmikuussa lumet välillä sulivat, mutt...