Siirry pääsisältöön

Bokashi tuli taloon!

Olen jo pitkään haaveillut oman kompostorin hankkimisesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan hommia tehdessä aika ei kuitenkaan riittänyt kompostoinnin salojen opetteluun. Työt valuivat näet tehokkaasti myös iltoihin ja viikonloppuihin: milloin oli seuraavan päivän tuntien suunnittelua, milloin kokeiden korjaamista, milloin oppilaiden kirjoitelmien lukemista, korjaamista ja arvioimista. Siinäpä sitten eräskin sunnuntai vilahti ohi kuin huomaamatta paperinippuja plaratessa.

No nyt on aikaa - myös kompostoinnin opetteluun. Ostinpa siis keittiön kaappiin mahtuvan, kymmenen litran vetoisen Bokashi-kompostorin. 

Mikäs se sellainen Bokashi on? Käyttöohje selittää asian seuraavalla tavalla: Bokashi tarkoittaa mikrobien avulla aikaansaatua orgaanisen aineksen fermentoitumista. Fermentoituminen tapahtuu EM-mikrobien avulla hapettomassa tilassa Bokashi-säiliössä. 

Bokashi-kompostori näyttää äkkiseltään vain tavalliselta biojäteastialta, jolla on tavallista tiukempi kansi, mutta bokashin salaisuudet piilevätkin sen sisäpuolella. Sieltä löytyvät niin rei´itetty välipohja kuin tiivistyslevykin. Näiden lisäksi tarvitaan EM-rouhetta.

Vähän jännitti Bokashin käyttöön ottaminen ja uuden menetelmän opettelu, mutta täytyy sanoa, että astian mukana tulevat käyttöohjeet ja niihin liitetyt kuvat olivat todella selkeitä. Edes minä en voinut ymmärtää niitä väärin.

Olen tehnyt niin, että olen laittanut päivän mittaan kertyvät jätteet biojäteastiaan, josta siirrän ne illalla Bokashiin. Käyttöohjeissa näet sanotaan, että astiaa ei saisi avata tarpeettomasti. Kun Bokashi on täynnä, sitä pitää säilyttää huoneenlämmössä kahden viikon ajan.

Mites sen jälkeen toimitaan? Fermentoitunut biojäte ei vielä sellaisenaan käy kasvualustaksi tai lannoitteeksi vaan se pitää jälkikäsitellä kompostoimalla. 

Jälkikompostointia varten pihalle piti hommata jyrsijäsuojattu kompostori. Onneksi sain kauppakierrokselle mukaan sukulaismiehen, joka tietää jätteiden kierrättämisestä ja kompostoinnista lähestulkoon kaiken. Toisessa kauppaliikkeessä "ostoskoriin" päätyikin yläosastaan pyöreä puutarha- ja mökkikompostori.


 Pihakompostori löysi paikkansa puuvajan vierestä, lauta-alustan päältä. Erityisen hyvä asia on se, että "ufoon" voi laittaa myös puutarhajätettä. Vielä pitäisi hankkia jonkinlainen sekoitussauva ja kuivikeainetta. 

Nyt on Bokashi ja jälkikompostori. Yksi asia kuitenkin mietityttää: mitäs sitten teen, kun Bokashi-astia on täynnä ja aloittaa kahden viikon jakson, jonka aikana siihen ei voi lisätä jätettä? Mihin laitan sinä aikana syntyvät biojätteet? Onko tässä muuta vaihtoehtoa, kuin hommata toinenkin bokashi?


Bokashi-kompostoinnin määritelmä on otettu suoraan Biolan Bokashin käyttöohjeesta.            

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Tein sipsejä ihan itse - mausteena vuohenputkisilppua

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Miten mikrosipsit onnistuivat? Hyvin