Siirry pääsisältöön

Mitä kuuluu, tomaatit ja kurkku?

Kerroin maaliskuussa, että aion kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni tomaatin ja kurkun kasvattamista siemenistä. Hankin lähimarketista pienoiskasvihuoneen, johon siemenet lykkäsin. (Ks. Villin ja vihreän  päivitys Kohti kesää: saisinko satoa pienoiskasvihuoneen avulla? 6.3. 2022.)

Huhtikuussa tilanne oli se, että kirsikkatomaatit olivat lähteneet hyvään kasvuun. Kurkun siemenistä puolestaan oli lähtenyt itämään vain yksi ainoa. (Ks. Villin ja vihreän päivitys Hyvää pääsiäistä toivottavat tomaatti ja kurkku, 17.4. 2022.)

Viikkoa myöhemmin ihmettelin ainoasta kurkun taimesta lähtevää outoa, ylöspäin sojottavaa "lankaa". (Ks. päivitys Mikä antenni kurkustani sojottaa? 24.4. 2022.) Facebook-kaverini valistivat minua kertomalla, ettei kyseessä ollut mikään antenni vaan kärhö, jonka avulla taimi haluaisi ottaa tukea kasvuunsa. Valistuksesta viisastuneena ilahdutin kurkkua tukikepillä. 

Olin suunnitellut, että ryhdyn käyttämään taimia pihalla jo toukokuussa, jotta ne karaistuisivat. Kevät oli kuitenkin sen verran viileä, etten uskaltanut jättää kasveja pihalle kovin pitkäksi aikaa. Sitä paitsi toukokuun lopussa taimet olivat jo niin korkeita, että niiden siirtely alkoi olla todella hankalaa. 

Kesäkuun alussa uskaltauduin siirtämään tomaatit ja kurkun tilaviin ulkoruukkuihin. Laitoin multaan kanankakkaa, sillä olin lukenut, että varsinkin tomaatit tarvitsevat paljon lannoitetta. Valitsin taimille - jotka jo siinä vaiheessa olivat huomattavasti kookkaampia kuin puutarhamyymälöiden taimet - aurinkoiset kasvupaikat. 

Kuinkas kävi? Tomaatit nuupahtivat pariksi päiväksi, mutta piristyivät ja jatkoivat kasvuaan. Kurkku sen sijaan ei toipunut ulkoilman aiheuttamasta sokista vaan siirtyi kurkkujen taivaaseen. 

Kesän aikana olen lannoittanut kirsikkatomaatteja vain ja ainoastaan omatekoisella nokkoslannoitteella. Tomaatit ovat kasvaneet varsinaisiksi jättiläisiksi. Aloin jo pelätä, että niiden kaikki voimat menevät varsien kasvattamiseen eivätkä ne tee ollenkaan hedelmiä. Siksipä iloni olikin suuri, kun noin viikko sitten havaitsin ensimmäiset pienet tomaatit.

Yllä oleva kuva on otettu elokuun alussa. Nyt hedelmät ovat jo selvästi isompia. Kaikissa muissakin tomaateissa on ainakin hedelmien alut. 

Pelkään vain, että kun tomaatit alkavat punertaa, myös räkättirastaat hoksaavat hedelmät ja pyrkivät osingoille. Verkkoja en aio kasvien ympärille laittaa, sillä en halua lintujen juuttuvan niihin. Foliosuikaleita ja vanhoja cd-levyjä olen kokeillut herukkapensailla, mutta eivät ne ole rastaiden herkuttelua estäneet. 

Mahtaisivatko raa´at kirsikkatomaatit kypsyä sisätiloissa?     


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Tein sipsejä ihan itse - mausteena vuohenputkisilppua

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Miten mikrosipsit onnistuivat? Hyvin