Koska sää oli aamusta asti hyvä, välillä suorastaan aurinkoinen, päätimme toteuttaa ystävän kanssa kauan suunnittelemamme metsäretken. Haaveissa siintelivät sienet ja puolukat. Ystäväni oli varustautunut sievällä sienikorilla, minä raahasin mukanani ämpäriä.
Melko pian saimme todeta, että olimme liikkeellä liian myöhään. Sienet olivat kerenneet mennä parempiin suihin. Oma saaliini oli neljä pikkuruista rouskua, joten päivälliseksi kaavailemani sienikastike jäi nyt toteutumatta.
Puolukoita sen sijaan oli vielä jäljellä, ja niitä sain poimituksi jonkin verran. Yllätyksekseni metsästä löytyi myös mustikoita. Ajattelin, että tähän aikaan syksystä ne olisivat pehmeitä, vetisiä ja mauttomia, mutta sain todeta olleeni väärässä: ihan syömäkelpoisia olivat.
Vaikka metsäretki meni sienten osalta mynkään, oli kuitenkin kiva samoilla metsässä ja tietysti rupatella mukavia kaverin kanssa. Ja eikös metsässä liikkuessaan pidäkin puhua ja vieläpä kovaan ääneen, jotta tienoilla mahdollisesti käppäilevät karhut ymmärtävät luikkia pakosalle? Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin eipä siellä metsässä kyllä muitakaan eläimiä näkynyt...
Mitenkäs tuo ylenpalttinen marjasaalis tuli hyödynnettyä? Mustikat laitoin pakastimeen. Puolukoitakin olen usein pakastanut, mutta nyt päätin tehdä niistä survosta.
Puolukka on siitä veikeä marja, että se säilyy ilman sokeria, kuumennusta tai säilöntäaineita. Riittää, kun ne saavat olla omassa nesteessään. Jossain lähteessä - en valitettavasti muista, missä - asia oli ilmaistu näin: "Puolukka vaatii säilymiseensä vain yhden asian, oman liemensä." Puolukoiden hyvä säilyvyys selittyy sillä, että ne sisältävät runsaasti bentsoehappoa.
Kaadoin puolukat laakeaan muoviastiaan ja rikoin marjojen rakenteen survomalla niitä pullolla, jonka olin suojannut muovipussilla. Kun marjat olivat omassa nesteessään, lusikoin survoksen puhtaaseen lasipurkkiin.
Jossain ohjeessa neuvottiin vielä laittamaan purkkiin puolukkasurvoksen päälle leivinpaperi ja paino. Päällimmäiset marjat eivät näet saa joutua kosketuksiin ilman kanssa, jotta ne eivät homehtuisi.
Itseni tuntien homehtumisesta ei ole pelkoa. Tuollainen pieni purnukka on tuhottu alta aikayksikön :)
Kommentit
Lähetä kommentti