Juonipaljastus: tämä blogipäivitys kertoo siemenistä kasvattamieni tomaattien tämänhetkisestä elämäntilanteesta. Jos olet jo saanut tomaateista tarpeeksesi, ei ehkä kannata jatkaa lukemista... :)
Elikäs maaliskuussa päätin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni, miten minulta luonnistuisi kirsikkatomaattien kasvatus siemenistä. Operaation alkuvaiheista kerroin päivityksessä Kohti kesää: saisinko satoa pienoiskasvihuoneen avulla? (6.3. 2022).
Huhtikuussa tomaatin siemenistä oli kasvanut ihan kelpo taimenalkuja (Hyvää pääsiäistä toivottavat tomaatti ja kurkku, 17.4. 2022). Elokuussa tomaatit kasvoivat ulkona isoissa ruukuissa ja voivat pulskasti (Mitä kuuluu, tomaatit ja kurkku? 7.8. 2022). Tomaateissa oli jo paljon hedelmiä. Otsikossa mainittu kurkku sen sijaan oli siirtynyt autuaammille kasvumaille jo kesäkuun alkupuolella.
Elokuisen blogipäivityksen jälkeen tomaatit tekivät lisää hedelmiä. Ainut ihmetyksen aiheeni oli, miksi ne eivät muuttuneet punaisiksi. Sain kuitenkin kuulla, etten suinkaan ollut ainut kotipuutarhuri, joka ihmetteli ihan samaa asiaa. Jostain syystä tomaatin hedelmät pysyttelivät tänä syksynä sitkeästi vihreän eri sävyissä.
Kun sää alkoi syyskuun alkupuolella selvästi viiletä, poimin tomaatit ja siirsin ne keittiöön takan päälle. Takan lämpö ei ole välttämättömyys tomaattien punastumiselle; normaali sisälämpötila riittää siihen ihan hyvin. Ajattelin kuitenkin hyödyntää takan olemassaolon, kun nyt kerran polttopuitakin on.
Tomaattien punastuttamiselle on paljon erilaisia ohjeita, joista osassa hedelmät kehotetaan peittämään vaikkapa sanomalehtipaperilla. Itse en ole peittänyt niitä millään. Kaiken kaikkiaan noin 130 tomaatin kypsytysalustoina olen käyttänyt tarjotinta, neljää munakennoa ja emalikulhoja.
On mukavaa seurata tomaattien värin muuttumista tummanvihreistä ensin vaaleanvihreiksi, sitten keltaisiksi, oransseiksi ja lopulta kauniin punaisiksi. Joku voi tietysti ajatella, että kylläpä on tylsää tuonkin ihmisen elämä, jos ei muuta seurattavaa ole... :)
Kommentit
Lähetä kommentti