Siirry pääsisältöön

Rikkinäisen lakanan uusi elämä: vino pino "talouspaperia"

Jokainen Villi ja vihreä -blogiin tutustunut tietää, että pyrin elämään ympäristöä ja lähiluontoa kuormittamatta. Yksi pahe minulla kuitenkin on: olen ihastunut talouspaperiin ja käytän sitä ihan liikaa.

Talouspaperia kuluu päivän mittaan esimerkiksi astianpesukoneeseen menevien likaisten astioiden esipuhdistamiseen. Jostain syystä en koskaan huuhtele niitä vedellä vaan pyyhkäisen isoimmat ruoanroiskeet ja murut talouspaperiin. Sitä, mistä tämä tapa juontaa juurensa, en osaa sanoa. 

Viime kuukausina olen yrittänyt vähentää talouspaperin kulutusta puolittamalla yksittäisen arkin ennen käyttöä. (Toki myynnissä on puoliarkkirullia, mutta niiden hinta on ainakin minun laskujeni mukaan korkeampi kuin tavallisten.) Puolittamisesta huolimatta kompostoriin päätyy yllättävän paljon talouspaperijätettä.

Liinavaatekaappia penkoessani löysin hyllyn pohjalta vanhan rikkinäisen lakanan, jonka olin säilönyt sinne muutama vuosi takaperin jatkokäsittelyä odottamaan. Korjaaminen ei olisi enää onnistunut; niin pahasti rispaantunut se oli. Paikka paikoin lakanakangas oli myös ohentunut ja haurastunut. 

Voisiko vanhassa käyttökelvottomassa lakanassa piillä ratkaisu talouspaperiongelmaan? Eipä muuta kuin kokeilemaan! 

Leikkasin lakanakankaan suunnilleen talouspaperin suuruisiin osiin. Kangaspaloja tuli yllättävän paljon. 

Kätevä emäntä olisi tietysti surauttanut liinasten sivuihin siksakit ompelukoneellaan, mutta minulta se jäi tekemättä. (Säästän lukijaa enkä avaudu tämän enempää huonoista väleistäni ompelukoneiden kanssa.)

Nyt minulla on vino pino kankaisia "talouspapereita". Kunpa vain muistaisin käyttää niitä!  

  


  

Kommentit

  1. Aiotko pestä kankaiset talouspaperit vai pistätkö ne roskiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin pestä ne ja katsoa, kauanko kestävät. Osa lakanakankaasta oli tosiaan jo vähän haurasta. Uudet "talouspaperit" olivat ensimmäistä kertaa käytössä eilen, ja illalla huomasin, että päivän biojätteissä ei ollut lainkaan talouspaperia :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvästi, vuosi 2023!

  Vuoteen 2023 mahtui henkilökohtaisessa elämässäni monenmoista: luovuin vakituisesta työpaikastani, laitoin taloni myyntiin, muutin uudelle asuinalueelle kerrostaloon, aloitin työt uudessa koulussa, rakas kissaystäväni kuoli... Toivon, että vuosi 2024 olisi rauhallisempi :)  Tammikuussa 2023 aloitin jo tutuksi tulleen kuvausprojektini, jonka tarkoituksena on ottaa kuva samasta paikasta kerran kuukaudessa koko vuoden ajan. Kuvauspaikaksi valikoitui Jyväskylän Palokassa sijaitseva Kirrin uimaranta.  Muutin uuteen kotiin syyskuun alussa. Vanhan talon tyhjentäminen ja siivoaminen sekä uuden kodin järjestely veivät niin paljon aikaa ja energiaa, että kuvausprojektini tyssäsi ja viimeiseksi kuvaksi jäi elokuun otos. Tuossa kuvia järjestellessäni onnistuin vahingossa poistamaan heinäkuun kuvan, joten kuvasarjani jää tänä vuonna puoliväliin vuotta.  Tammikuun kuva on otettu aamulla auringonnousun jälkeen. Pakkastakin oli.    Helmikuussa lumet välillä sulivat, mutt...

Vegaaninen omppupiirakka vaivatta ja vatkaamatta

Löysin viime syksynä jostain lehdestä - en kuolemaksenikaan muista, mistä - helpon marjapiirakan ohjeen. Helpon kyseisestä piirakasta tekee se, että se onnistuu ilman sähkövatkainta.  Ohjeessa sanotaan, että marjoiksi sopivat niin mustikat, mansikat, puolukat, vadelmat kuin herukatkin. Kun viime syksynä kokeilin piirakkaa ensimmäisen kerran, laitoin sen päälle muistaakseni punaherukoita ja vadelmia. Koska tänä syksynä on taas vaihteen vuoksi hyvä omenavuosi, päätin testata, toimisiko ohje myös omppupiirakan pohjana. Samalla muutin ohjeen vegaaniseksi. Alkuperäisen helpon marjapiirakan ohjeen mukaan siihen tarvitaan seuraavat ainesosat:  4 munaa 3 dl sokeria  2 dl maitoa 2 dl sulatettua voita/margariinia/öljyä 6 dl vehnäjauhoja 4 tl leivinjauhetta 2 tl vanilliinisokeria  Koska annos näytti kovin isolta, puolitin ohjeen. Vegaanisen sain piirakasta siten, että korvasin kananmunat psylliumilla . Maidon tilalla käytin kaurajuomaa . Sulatetun voin asemesta käytin juokseva...

Parsakaalin varresta on kasvanut muhkea uusi kaali - mutta milloin sitä pääsee syömään?

Kerroin huhtikuussa kokeilustani kasvattaa parsakaalin varresta uusi kasvi (ks. Onnistuisiko parsan kasvattaminen vanhasta varresta? 15.4. 2023). Pidin vartta ensin jonkin aikaa vedessä, minkä jälkeen istutin sen ruukkuun (ks. Jännitystä elämään: kuinka käy ruukkuun istuttamalleni parsan varrelle? ) Mikä mahtaa olla parsakaalin varren kunto nyt, kun edellisestä aiheeseen liittyvästä postauksestani on kulunut tasan kolme kuukautta? Kaali voi pulskasti: se on kasvattanut ahkerasti sekä varttaan että lehtiään.  Alun perin minun oli tarkoitus siirtää parsakaalin varsi ulos joko isompaan ruukkuun tai kasvilavan reunaan heti sään lämmetessä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ulkoeteisessä kasvi saa olla rauhassa salaperäisiltä öttiäisiltä, jotka viime kesänä tuhosivat joka ikisen suippo- ja kukkakaalin taimen.  Parsakaali on viihtynyt ulkoeteisessä mainiosti. Nyt vain ihmettelen, milloin siihen mahtaa tulla niitä vihreitä sykeröitä, joita parsaksi nimitetään. Vai tuleeko niitä...