Siirry pääsisältöön

Kun ostat SPR:n kirppikseltä, autat muita - mutta keitä? Mihin myyntituotot menevät?

 

Olen aina silloin tällöin kirjoittanut blogipostauksia SPR:n kirppiksistä. Se ei ole mikään ihme; olenhan  lähistöllä sijaitsevan kirppiksen vakiasiakas. Ostan sieltä lähes kaikki vaatteeni ja lahjoitan sinne muun muassa käyttökelpoisia tekstiilejä ja kirjoja.

Viime torstaina minulla oli oivallinen tilaisuus saada lisätietoa siitä, minne kirppisten myyntituotot  ohjataan. SPR:n Länsi-Suomen piirin ohjelmatyöntekijät näet vierailivat lähikirppikselläni ja kertoivat paitsi myyntituoton käytöstä, myös SPR:n toiminnasta yleensä. 

Olen ollut SPR:n jäsen kohta 20 vuoden ajan, mutta tästä huolimatta minulta on jäänyt hoksaamatta eräs tärkeä asia. Olen joskus ihmetellyt, miksi joillain paikkakunnilla on SPR:n Kontteja, toisilla taas kirppiksiä. Olen ajatellut jotenkin epämääräisesti, että kaitpa ne tarkoittavat samaa ja että niillä vain jostain syystä sattuu olemaan eri nimi. SPR:n ohjelmatyöntekijöiden tietoiskun jälkeen olen viisaampi... 

Minulle selvisi, että SPR: kirppiksiä on vain ja ainoastaan Länsi-Suomen piirin alueella. Täällä Jyväskylässä on kolme kirppistä, ja toiset kolme sijaitsevat Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Ihan ensimmäinen SPR:n kirppis näki päivänvalon Jyväskylän keskustassa jo useampi vuosikymmen sitten.  

Mitäs muualla Suomessa sitten on? No niitä SPR:n Kontteja tietysti!  

Sekä kirppiksien että Konttien myyntituotot käytetään SPR:n avustustyön tukemiseen Suomen rajojen sisäpuolella. Ero on siinä, että kirppisten tuotot menevät paikalliseen avustustyöhön, Konttien valtakunnalliseen. 

Näitä paikallisia avustuskohteita ovat esimerkiksi ystäväpalvelu, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa ja maahanmuuttajien kotouttamistoiminta. Lisää kohteita löytyy SPR:n verkkosivuilta.  

Oli mukavaa saada lisätietoa niin avustuskohteista kuin SPR:n kirppisten ja Konttien välisistä eroistakin. Lämmin kiitos SPR:n ohjelmatyöntekijöille :) 

Lisätietoa SPR:n toiminnasta saa muun muassa osoitteesta rednet.punainenristi.fi. 

SPR:n ohjelmatyöntekijät ovat antaneet luvan sekä kuvien ottamiseen että niiden julkaisemiseen Villi ja Vihreä -blogissa.   

   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Mikäs tässä ollessa, omenalikööriä pullotellessa

Kerroin elokuun lopussa omenaliköörin tekemisestä (Liiat omput likööriksi? 29.8.2021). Viime viikolla pääsin pullottamaan liköörin.  Koska oman pihan kaksi omenapuuta tuottivat tänä syksynä ennätysrunsaan sadon, niistä riitti omppuja kahteenkin liköörisatsiin. Itse asiassa olisi riittänyt enempäänkin, mutta keksin omenoille muutakin käyttöä. Yhteen annokseen laitoin 4,5 dl Leijona-viinaa, 4 dl sokeria, 1 sitruunan mehun,  7 dl kuutioiksi pilkottuja omenoita ja kanelitangon.   Ohjeessa sanottiin, että liköörin pitää antaa tekeytyä rauhassa 2-3 kuukautta. Viime viikolla tilanne oli se, että molemmat likööripurnukat olivat tekeytyneet vähän yli kaksi kuukautta. Heti kun otin purnukat esille, tajusin, minkä asian olin kokonaan unohtanut. Sekoittamisen! En ollut muistanut käydä sekoittelemassa likööriä, ja nyt sokeri oli jämähtänyt yhtenäiseksi klimpiksi kummankin lasipurkin pohjalle. Eipä siinä sitten muuta kuin klimppiä hajottamaan ja ahkerasti sekoittelemaan. Onneksi sokeri näytti liuken