Siirry pääsisältöön

Kun ostat SPR:n kirppikseltä, autat muita - mutta keitä? Mihin myyntituotot menevät?

 

Olen aina silloin tällöin kirjoittanut blogipostauksia SPR:n kirppiksistä. Se ei ole mikään ihme; olenhan  lähistöllä sijaitsevan kirppiksen vakiasiakas. Ostan sieltä lähes kaikki vaatteeni ja lahjoitan sinne muun muassa käyttökelpoisia tekstiilejä ja kirjoja.

Viime torstaina minulla oli oivallinen tilaisuus saada lisätietoa siitä, minne kirppisten myyntituotot  ohjataan. SPR:n Länsi-Suomen piirin ohjelmatyöntekijät näet vierailivat lähikirppikselläni ja kertoivat paitsi myyntituoton käytöstä, myös SPR:n toiminnasta yleensä. 

Olen ollut SPR:n jäsen kohta 20 vuoden ajan, mutta tästä huolimatta minulta on jäänyt hoksaamatta eräs tärkeä asia. Olen joskus ihmetellyt, miksi joillain paikkakunnilla on SPR:n Kontteja, toisilla taas kirppiksiä. Olen ajatellut jotenkin epämääräisesti, että kaitpa ne tarkoittavat samaa ja että niillä vain jostain syystä sattuu olemaan eri nimi. SPR:n ohjelmatyöntekijöiden tietoiskun jälkeen olen viisaampi... 

Minulle selvisi, että SPR: kirppiksiä on vain ja ainoastaan Länsi-Suomen piirin alueella. Täällä Jyväskylässä on kolme kirppistä, ja toiset kolme sijaitsevat Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Ihan ensimmäinen SPR:n kirppis näki päivänvalon Jyväskylän keskustassa jo useampi vuosikymmen sitten.  

Mitäs muualla Suomessa sitten on? No niitä SPR:n Kontteja tietysti!  

Sekä kirppiksien että Konttien myyntituotot käytetään SPR:n avustustyön tukemiseen Suomen rajojen sisäpuolella. Ero on siinä, että kirppisten tuotot menevät paikalliseen avustustyöhön, Konttien valtakunnalliseen. 

Näitä paikallisia avustuskohteita ovat esimerkiksi ystäväpalvelu, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa ja maahanmuuttajien kotouttamistoiminta. Lisää kohteita löytyy SPR:n verkkosivuilta.  

Oli mukavaa saada lisätietoa niin avustuskohteista kuin SPR:n kirppisten ja Konttien välisistä eroistakin. Lämmin kiitos SPR:n ohjelmatyöntekijöille :) 

Lisätietoa SPR:n toiminnasta saa muun muassa osoitteesta rednet.punainenristi.fi. 

SPR:n ohjelmatyöntekijät ovat antaneet luvan sekä kuvien ottamiseen että niiden julkaisemiseen Villi ja Vihreä -blogissa.   

   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Tein sipsejä ihan itse - mausteena vuohenputkisilppua

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Miten mikrosipsit onnistuivat? Hyvin