Siirry pääsisältöön

Onnistuu se kierrättäminen näinkin: ikivanhoista pyjamanhousuista tuli pannunalusta

Olen aina silloin tällöin käsitellyt Villi ja vihreä -blogissa vanhojen vaatteiden kierrättämistä. Erityisen hankalaksi olen kokenut kierrättää sellaisia vaatekappaleita, jotka ovat niin kuluneita ja rispaantuneita, että niitä ei voi enää viedä kirpputorille. 

Toki muidenkin loppuun käytettyjen tekstiilien kierrättäminen mietityttää. Vanhan ja haurastuneen lakanan uusiokäytöstä kirjoitin postauksessani Rikkinäisen lakanan uusi elämä: vino pino "talouspaperia" (21.1. 2023). 

Paikallinen jätteenkäsittelylaitos, Mustankorkea, antoi joitain kuukausia sitten Facebook-sivuillaan kiinnostavan vinkin vanhojen T-paitojen uusiokäyttöön. Siinä paidoista virkataan esimerkiksi säilytyskoreja, amppeleita, mattoja tai pannunalusia. 

Ohje meni vapaasti mukaillen jokseenkin näin:

1. Valitse materiaaliksi joustavia trikoovaatteita. Tarvitset myös sakset ja ison virkkuukoukun. 

2. Aloita noin 3 cm leveän nauhan leikkaaminen T-paidan alahelmasta ja leikkaa ympäri yhtenäistä narua aina kainaloihin asti. 

3. Vedä nauha napakasti, jolloin se rullautuu tasaiseksi trikoonaruksi. 

4. Virkkaa narusta haluamasi tuotos. 

Minulla oli jemmassa ikivanhat trikoiset pyjamanhousut, joita en ollut raaskinut heittää pois. Päätin kokeilla ohjetta noiden housujen avulla.

Ensin avasin sivusaumat. Tämän jälkeen ryhdyin leikkaamaan housuja aina toisen lahkeen alalaidasta toisen alalaitaan. Näin nauhasta ei tullut yhtenäinen, mutta pätkät pystyi helposti yhdistämään virkatessa. (Joku näppärä olisi saattanut ommella ne yhteen leikkaamisen jälkeen...) 

Trikookankaan leikkaaminen oli tottumattomille käsille aika työlästä touhua. Sormiin tuli nopeasti hiertymiä eikä niska-hartianseutukaan tykännyt hyvää. 

Sellaisen vinkin antaisin, että nauha kannattaa leikata aika ohueksi, koska silloin sitä on helpompi virkata. Tässä on kuitenkin oltava tarkkana: sain huomata, että liian ohut trikoonaru katkeaa yllättävän helposti.

Virkkaamisvaihekaan ei ollut varsinaista käsillä tekemisen riemua. Tajusin, että virkkuukoukun olisi pitänyt olla selvästi isompi kuin se, millä trikoosuikaleita väkersin.

Ähinän ja puhinan jälkeen sain kyhätyksi kasaan jonkinlaisen hyötyesineen. En ole vielä ihan varma, mihin tulen sitä käyttämään. Nykyisen kokoisena kyhäelmä voisi toimia vaikkapa pannunalusena. Jos leikkaan lisää trikoosuikaleita ja jatkan virkkaamista, tuotoksesta voisi tulla pyöreä (tai pyöreähkö) matto. Mietitään... :)  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla ve...

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. ...

Hyvästi, vuosi 2023!

  Vuoteen 2023 mahtui henkilökohtaisessa elämässäni monenmoista: luovuin vakituisesta työpaikastani, laitoin taloni myyntiin, muutin uudelle asuinalueelle kerrostaloon, aloitin työt uudessa koulussa, rakas kissaystäväni kuoli... Toivon, että vuosi 2024 olisi rauhallisempi :)  Tammikuussa 2023 aloitin jo tutuksi tulleen kuvausprojektini, jonka tarkoituksena on ottaa kuva samasta paikasta kerran kuukaudessa koko vuoden ajan. Kuvauspaikaksi valikoitui Jyväskylän Palokassa sijaitseva Kirrin uimaranta.  Muutin uuteen kotiin syyskuun alussa. Vanhan talon tyhjentäminen ja siivoaminen sekä uuden kodin järjestely veivät niin paljon aikaa ja energiaa, että kuvausprojektini tyssäsi ja viimeiseksi kuvaksi jäi elokuun otos. Tuossa kuvia järjestellessäni onnistuin vahingossa poistamaan heinäkuun kuvan, joten kuvasarjani jää tänä vuonna puoliväliin vuotta.  Tammikuun kuva on otettu aamulla auringonnousun jälkeen. Pakkastakin oli.    Helmikuussa lumet välillä sulivat, mutt...