Siirry pääsisältöön

Näin kierrätät vappuroskat

Vappuaatto oli ainakin täällä Jyväskylän seudulla tosi kylmä, enkä usko, että muuallakaan Suomessa päästiin kevään lämpöennätyksiä rikkomaan. Toivottavasti vappupäivästä sukeutuisi edes hieman lämpimämpi.

Kylmä sää ei tunnetusti suomalaisten juhlintaa hidasta. Oikeaoppinen vapun vietto jättää usein  jälkeensä paljon roskia. Mihin jätteisiin vaikkapa kertakäyttölautaset lajitellaan? Entäpä tyhjentyneet ilmapallot? 

Vastaukset noihin kysymyksiin olen saanut paikallisen jätteenkeräyslaitoksen, Mustankorkean, uutiskirjeestä.

Ilmapallot - niin tavalliset kuin foliopallotkin - kuuluvat sekajätteeseen. Vaikka serpentiinit paperia ovatkin, niitä ei lajitella paperijätteisiin, vaan serpentiinienkin loppusijoituspaikka on sekajäteastia.

Munkkien valmistaminen jättää jälkeensä rasvaa, jota ei missään nimessä saisi kaataa viemäriin. Rasvan voisi pakata esimerkiksi maitotölkkiin, minkä jälkeen tölkki suljetaan teipillä ja laitetaan biojätteisiin. 

Kaupasta ostetusta simapullosta kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, onko se pantillinen ja siten pullonpalautukseen käypä. Jos ei ole, muovinen pullo lajitellaan muovi-, lasinen puolestaan lasijätteisiin. 

Nyt vappusää on sen verran hyinen, että itse en tarkenisi piknikille lähteä. Jos jotkut rohkeat lähtevät, on hyvä muistaa, että käytettyjen kertakäyttölautasten - olivatpa ne sitten muovisia tai kartonkisia - sijoituspaikka on sekajäte. Myös reissussa rikkoontuneet oikeat astiat täytyy kiikuttaa sekajätteeseen. Näin on laita myös juomalasien, vaikka ne lasista valmistettuja ovatkin. 

Myös kertakäyttögrilli hiilineen kuuluu sekajätteisiin. Pelkän grilliosan, jossa ei ole hiiliä, saa lajitella metallinkeräykseen. Grillihiilet puolestaan sujautetaan sekajäteastiaan. 

Hauskaa vappua kaikille, vietittepä sen sitten ulkosalla tai visusti sisätiloissa :) 

Lähde: Jätteenkäsittelylaitos Mustankorkean uutiskirje 

    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäinen löylytuoksu valmistuu vaivattomasti

  Olen aina silloin tällöin tehnyt löylytuoksuja saunaillan piristykseksi. Kokeilussa ovat olleet ainakin koivunlehdet, ruusun terälehdet ja kuusenkerkät tai kuusen oksan palaset. Näistä mielestäni parhaimman tuoksun on antanut kuusi. Jos olen tehnyt metsäisen löylytuoksun kesällä, olen käyttänyt siihen kuusenkerkkiä. Talvi-aikaan olen pilkkonut kuusen oksista pieniä palasia. Koska oman pihani nurkassa sattuu kasvamaan muutama kuusi, minun ei ole tarvinnut kysyä puuhiini maanomistajan lupaa. Metsäisen löylytuoksun voi tehdä sekä kuivatuista että tuoreista kuusenkerkistä tai oksan palasista. Näin toimin: 1. Kuivatan kuusenkerkkiä tai oksan palasia tarjottimella muutaman päivän ajan.   2. Sujautan kuivat kerkät/oksan palaset suodatinpussiin. Jos olen käyttänyt niitä tuoreina, olen täyttänyt kaksi suodatinpussia. 3. Suljen pussit paperiliittimillä. Jos haluaa antaa löylytuoksuja vaikkapa joululahjaksi, kannattanee käyttää nitojaa; näin pussukka saa siistimmän ulkoasun.  4. Asettelen täyt

Luonnollinen kasvovesi poimulehdistä

Kesäisestä luonnosta löytyy paljon kotikosmetiikkaan sopivia yrttejä. Jos et ole aiemmin valmistanut kosmetiikkaa villiyrteistä mutta haluaisit kokeilla, suosittelen ensimmäiseksi kokeiluksi omatekoista yrttikasvovettä. On helppoa! Itse olen tehnyt kavovesiä muun muassa poimulehdestä, kanervasta ja siankärsämöstä. Viljellyistä yrteistä olen kokeillut timjamia. Poimulehti sopii mainiosti kasvoveteen, koska se pehmentää ihoa. Väittävätpä jotkut, että sillä olisi jopa nuorentava vaikutus!  Perusohjetta varten tarvitaan   1 dl sadevettä/sterilisoitua vettä poimulehtiä      mieto kasvovesi - 2 rkl tuoreita poimulehtiä      normaali kasvovesi - 3 rkl tuoreita poimulehtiä      vahva kasvovesi - 4 rkl tuoreita poimulehtiä Näin tein kasvoveden poimulehdistä: 1. Keräsin sadevettä desilitran verran. 2. Poimin poimulehtiä noin neljä ruokalusikallista. 3. Huuhtelin poimulehdet kylmällä juoksevalla vedellä. 4. Kiehautin veden. 5. Kaadoin kuuman veden poimulehtien pää

Tein sipsejä ihan itse - mausteena vuohenputkisilppua

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Miten mikrosipsit onnistuivat? Hyvin