Villi ja vihreä

Juhannus on taikojen aikaa. Tunnustan, että olen itsekin monena juhannusaattoiltana kerännyt erilaisia yrttejä ja piilottanut niitä tyynyn alle. Tänään sain tietää, että lupiineillakin voi tehdä taikoja! Sain vinkin jyväskyläläisen kestävän kehityksen yhdistyksen, JAPA ry:n Facebook-sivuilta. Se kuuluu suunnilleen näin: Kerää seitsemän ämpärillistä lupiineja juhannusjuhliasi koristamaan. Seuraavana kesänä lupiinien tilalla saattaa kasvaa vaikkapa päivänkakkaroita. Kun haastat myös ystäväsi lupiinijahtiin, taian mahti voimistuu.  Aamupäivän kävelyreissulta sain kerättyä jo jonkinlaisen lupiinikimpun. Illalla lisää... :)  Aurinkoista ja mukavaa juhannusta kaikille! 

Kerroin viime postauksessani, että ostin Foreverin tutulta jälleenmyyjältä muutamia aloe vera -tuotteita testatakseni, kuinka ne sopivat iholleni. Ensimmäiseksi kokeilin aloe veraa ja jojobaa sisältävää huulirasvaa (ks. Villin ja vihreän edellinen postaus 11.6. 2023).  Kosteuttavan vartalovoiteen, Aloe moisturizing Lotionin kokeilun aloitin toinen päivä kesäkuuta. Nyt, vähän yli kahden viikon jälkeen, uskallan kertoa käyttökokemuksistani.   Aloe moisturizing Lotionin tuubi tuntui ensi näkemältä aika pieneltä: sisällöksi on ilmoitettu 118 ml. Kun aloitin käytön, huomasin kuitenkin, että se on yllättävän riittoisaa.  Voide on paksuhkoa, joten tuubista ei lurahda kertapuristuksella liian isoa määrää. Pienikin annos tuntuu kosteuttavan ihoa mukavasti. Aloe moisturizing Lotionin tuoksu on miellyttävä. Olin joskus keväällä ostanut lähimarketista aloe veraa sisältävän käsivoiteen, jossa on mielestäni aivan liian voimakas, jopa nenää ärsyttävä tuoksu. Foreverin vartalovoit...

Tuttavani on toiminut jo useamman vuoden ajan Foreverin aloe vera -tuotteiden jälleenmyyjänä. Ostin  häneltä muutamia aloe vera -tuotteita testatakseni, kuinka ne sopisivat minulle, tavalliselle keski-ikäiselle naiselle. Taustalla on ajatus, että jos tuotteet tuntuvat hyviltä, minäkin voisin ryhtyä suosittelemaan ja jopa myymään niitä.   Aloe vera on tunnettu ihoa pehmentävistä, kosteuttavista ja rauhoittavista ominaisuuksistaan. Tämän vuoksi sitä käytetäänkin monissa ihon- ja hiustenhoitotuotteissa. Aloe veraa voi nauttia myös ulkoisesti, muun muassa juotavien ravintolisien muodossa. Olen innostunut villiyrteistä ja teen niistä niin ruokaa kuin kauneudenhoitotuotteitakin. Keväällä valmistin esimerkiksi poimulehtivoidetta ja omatekoista voikukkamehua olen nauttinut pitkin alkukesää. Aloe vera on kuitenkin kasvi, joka ei Suomen luonnossa elä, joten aloe vera -tuotteita en valitettavasti pysty itse valmistamaan.    Aloe vera -lajikkeita on yhteensä noin 180....

Teen kesäisin aina silloin tällöin erilaisia villiyrttipestoja. Yhden tällaisen pesto-ohjeen olen julkaissut Villi ja vihreä -blogissani 21.6. 2020 ( Maukasta pestoa villiyrteistä ).  Viime viikonloppuna kokeilin minulle uutta reseptiä, jossa pestoon tulee ainoastaan vuohenputkea. Vuohenputkesta olen kirjoittanut aiemmin ainakin postauksessani  Vuohenputkesta piristystä arkiruokaan (15.5. 2021).  Koska kokeilemani vuohenputkipeston ohje ei mielestäni ollut hyvä, jätän sen lähteen mainitsematta. Kaiken venkslauksen jälkeen muunsin ohjeen seuraavanlaiseksi: 2 dl silputtuja vuohenputken lehtiä 1 dl oliiviöljyä 1/2 dl auringonkukan siemeniä (valkosipuli) suolaa ja mustapippuria (maun mukaan) 1. Kerää nuoria, pienehköjä ja vielä supussa olevia vuohenputkia. Vuohenputken tunnistat parhaiten porkkanamaisesta tuoksusta. 2. Huuhtele vuohenputket siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä ja saksi ne silpuksi.  3. Sekoita kaikki aineet monitoimikoneessa. Alkuperäisen ohjeen onge...

Olen tehnyt paljon erilaisia ruokia niin voikukan kukinnoista ja nupuista kuin lehdistä ja juuristakin. Viime keväänä julkaisin Villin ja vihreän voikukkakirjasen , jossa on ruokareseptien lisäksi myös ohjeita erilaisten kauneudenhoitotuotteiden valmistamiseksi.  Vaikka paljon voikukkaruoista tiedänkin, niinpä vain törmäsin viime viikolla erään Facebookin villiyrttiryhmän julkaisuja selatessani ohjeeseen, jota en ollut aiemmin kokeillut. Tämän voikukan lehtiä hyödyntävän ruoan nimi on hindbeh. Ohjeen julkaisija kertoi löytäneensä sen Timjamia, kukkoa ja torttuja -nimisestä tv-ohjelmasta.  Mitäpäs sitä sitten muuta kuin kokeilemaan. Näin toimin: 1. Keräsin nuoria sileäreunaisia voikukan lehtiä noin 200 gramman verran. Ohjeessa lehtiä kehotettiin poimimaan muistaakseni korillinen, mutta koska halusin vain kokeilla ohjetta, tyydyin pieneen määrään.  2. Huuhtelin voikukan lehdet siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä. 3. Keitin lehtiä hiljaisella tulella niin kauan, että ne...

  Kokeilin tänä keväänä ensimmäistä kertaa tehdä mehua mustaherukan lehdistä. Käytin juomaan  ainoastaan herukkapensaista pois leikkaamieni oksien lehtiä.  Ohjeen herukanlehtimehuun löysin Kotikokin verkkosivuilta ( Kotikokki.net ). Alkuperäisessä reseptissä ainesosat määriteltiin näin:  Mustaherukan lehtimehu 5 l mustaherukan lehtiä 5 l kiehuvaa vettä 50 g sitruunahappoa 1 kg sokeria Koska kyseessä oli ensimmäinen kokeilu enkä ollut varma mehun onnistumisesta, keräsin lehtiä vain puolisen litraa. Sitruunahapon jätin pois, koska juomaa ei ollut tarkoitus säilyttää paria päivää  kauempaa. Kotikokin ohjeen sokerimäärä tuntui hurjalta, joten pienensin sitä reilusti.  Tein oman mehuni tällaisilla ainesosilla: 0,5 l mustaherukan lehtiä 0,5 l kiehuvaa vettä 1 dl sokeria Näin toimin: 1. Huuhtelin lehdet siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä.  2. Kaadoin lehtien päälle kiehuvan veden. 3. Jätin juoman huoneenlämpöön. 4. Seuraavana päivänä siivilöin mehun. 5. ...

Olen joskus yrittänyt tehdä sipsejä uunissa, ja jos oikein muistan, ne eivät onnistuneet kovinkaan hyvin. Vähän aikaa sitten löysin Anna -lehden verkkosivuilta ohjeen sipsien valmistamiseksi mikroaaltouunissa. Siitä sain ajatuksen kokeilla, onnistuisivatko perunaherkut paremmin mikrossa.  Koska ensimmäiset villiyrtit ovat nousseet maasta täällä Keski-Suomessakin, päätin maustaa sipsit suolan lisäksi tuoreella vuohenputkisilpulla. Keräsin nuoret vuohenputket hieman ennen sipsien valmistamista. Huuhtelin villiyrtit siivilässä kylmällä juoksevalla vedellä, minkä jälkeen saksin ne silpuksi.  Näin toimin: 1. Viipaloin mullattoman, ohutkuorisen perunan juustohöylällä. 2.  Upotin viipaleet kylmään veteen. 3. Kuivasin ne pyyhkeellä. 4. Kaadoin lautaselle oliiviöljyä ja kierittelin perunaviipaleita siinä.  5.  Asettelin viipaleet lautaselle leivinpaperin päälle. Maustoin ne merisuolalla ja vuohenputkisilpulla.  6. Laitoin sipsit mikroon neljäksi minuutiksi.  Mi...